Huumemyrkytyskuolemat laskivat hieman viime vuonna Suomessa toissavuotisesta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto.
Viime vuonna tällaisia huumekuolemia oli 206 kappaletta, 60 kuolleista oli alle 25–vuotiaita.
– Kuolemien vähentyminen on tietysti hieno asia. Toivotaan, ettei tämä jää yhden vuoden laskuksi, sanoo THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto.
Hän muistuttaa kuitenkin, että vuosi 2020 oli huumemyrkytyskuolemissa kaikkien aikojen synkin. THL kirjasi 228 kuolemaa.
– Yliannostuksesta johtuvat huumemyrkytyskuolemat ovat kolminkertaistuneet 2000–luvun alusta.
Huumeisiin kuollaan Suomessa keskimäärin 33–vuotiaana.
Erityisen huolestuttavaa on nuorten, alle 25–vuotiaiden, huumekuolemien kasvu Suomessa.
Korvaushoitoon pääsyä parannettava
THL asetti vuosiksi 2021–2023 asiantuntijaryhmän, joka selvittää keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi.
Ryhmä on julkaissut Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallista kertovan työpaperin aiemmin tänä vuonna. Ryhmä esittää kahdeksan keinoa kuolemien vähentämiseksi Suomessa.
Esimerkiksi korvaushoidon kattavuus pitäisi olla nykyistä parempi. Kattavuutta jarruttaa ainakin se, että hoidontarpeen arviointiin pääsy voi olla hankalaa.
Meillä on opioidien ongelmakäyttäjistä vain 20 prosenttia korvaushoidossa, kun muualla Euroopassa lähennellään 40 prosenttia.
– Hoidossa kuolleisuus putoaa alle kolmannekseen siitä, mitä se on hoidon ulkopuolella, sanoo THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto, joka on myös huumekuolleisuutta ehkäisevän työryhmän puheenjohtaja.
Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään lääkevalmisteita. Tavoitteena on kuntoutus ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen sekä potilaan elämänlaadun parantaminen.
Kailannon mukaan korvaushoitojen keskeytykset ovat toinen suomalainen haaste.
– Niitä keskeytetään myös potilaan tahdon vastaisesti. Retkahduksia ei sallita ja koko prosessi pitää käynnistää uudelleen.
Luottamusta ja asennemuutosta lisättävä
THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto muistuttaa, että kaikkien keinojen selvittäminen ja kartoittaminen on tarpeellista näin synkässä huumekuolematilanteessa.
Esimerkiksi huumeita käyttävien ihmisten ja viranomaisten välistä luottamusta tulisi vahvistaa. Nyt luottamuspula voi estää ambulanssin ja avun soittamisen yliannostuksen uhrille.
– Pelkona voi olla, että hätäkeskuksesta ensihoitoa tilattaessa paikalle tulee myös poliisi, kun kohteessa voi olla huumeiden käyttöannoksia tai varastettua tavaraa. Missään laissa ei sanota, että tällaisissa tilanteissa pitäisi kutsua poliisi paikalle. Ensijaisesti paikalle tulee terveydenhuollon henkilökunta.
Kailannon mukaan myös paikalle olevien ihmisten täytyy antaa terveyshenkilökunnalle työrauha. Tällöin ei ole tarvetta kutsua poliisia.
Myös päihteidenkäyttäjiin kohdistuvien kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen vähentäminen on edelleen tärkeää.
– Eihän päihdepalveluista tai muistakaan palveluista ole apua, jos henkilöt eivät mene sinne, sanoo Sanna Kailanto.