Imatralainen Antti Kosonen lämmittää taloaan maalämmöllä.
Koska maalämpöpumppukin kuluttaa sähköä, käyttää Kosonen maalämpöjärjestelmäänsä halvan sähkön aikana, pääosin yöllä. Lämpö varastoituu betonilattiaan.
– Meillä on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa varaavana massana on lattiabetoni. Nostan muutamalla asteella kiertoveden lämpötilaa ja betoni varaa lämpöä, Kosonen selittää.
Kalliimman päiväsähkön aikana betonilattia luovuttaa vähitellen lämpönsä taloon.
Korhosella on sama menetelmä käytössä myös käyttöveden suhteen. Sekin lämpiää pääosin yöllä suureen säiliöön, josta riittää lämpöä koko päivän käyttöön.
– Pystytymme lämmittämään kerralla yhden päivän käyttöveden tarpeen, Kosonen sanoo.
Viisi vuotta pörssisähköä
Antti Kososella on koko talonsa elinajan ajan eli vuodesta 2017 lähtien ollut käytössään pörssisähkö, koska näin hän pääsee käsiksi kaikkein halvimpaan sähköön. Sähkön varastointi lämpönä on ollut kannattavaa.
– Yöllä sähkö on ollut yleensä erittäinkin halpaa verrattuna päiväsähköön. Ja hintavaihtelu on ollut tosi suurta. Siinä mielessä se on ollut erittäinkin kannattavaa, Koisonen sanoo.
Halvan sähkön määrä lisääntyy
Sähkö on ollut kallista tänä vuonna viime vuosiin verrattuna. Keskihinta on suunnilleen kaksinkertaistunut viime vuodesta.
Samalla kuitenkin myös halvan sähkön tuntimäärä on kaksinkertaistunut. Viime vuonna halpoja alle 10 euron megawattituntihintoja oli Suomessa 192 tuntia, kun niitä tänä vuonna on ollut jo lähes 400.
Lisääntyminen johtuu siitä, että tuulivoimakapasiteetti on kasvanut. Kun Suomessa tuulee, sähkö on halpaa.
Halpojen sähkötuntien määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2017. Tuolloin halpoja alle 10 euron megawattituntihintoja oli sähköpörssi NordPoolissa vain 31. Sen jälkeen niiden määrä on lisääntynyt joka vuosi.
Erityisen hyvä vuosi oli 2020, jolloin halpoja sähkötunteja oli ennätysmäiset 1 700. Tämä johtui erityisesti koronan aiheuttamasta sähkön kysynnän laskusta sekä hyvästä vesivoima- sekä tuulivoimatilanteesta.
Tuulivoima lisää halpaa sähköä
Vuosi 2020 saattaa olla jonkinlainen etiäinen tulevasta tilanteesta Suomen sähkömarkkinoilla. Halpojen sähkötuntien määrä saattaa lisääntyä huomattavasti lähivuosina, koska tuulivoiman määrä kasvaa räjähdysmäisesti.
Fingridin pidättyväisen ennusteen mukaan tuulivoimakapasiteettia on vuonna 2030 Suomessa noin kuusinkertainen määrä nykyiseen verrattuna eli yli 20 000 megawattia. Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomen koko nykyinen sähköntuotantoteho.
Suomesta tulee energian viejä
Tuulivoimakapasitettia voi tulla Suomeen tätäkin enemmänkin.
– Fingridin liittymäkyselyiden määrät on niin hurjia, että ne on kymmenen kertaa Suomen oma sähköntuotanto vuonna 2020, LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo.
Hänen mukaansa Suomesta onkin tulossa lähivuosina suuri energian viejä sen eri muodoissa. Kysymys on siitä, että sähkön viennin lisäksi halvan tuulivoimasähkön avulla Suomessa valmistetaan erilaisia sähköpolttoaineita eli vetypohjaisia polttoaineita.
Lue seuraavaksi: Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa