Ukrainalainen Yevhen Shyrochenko työllistyi syksyllä lemiläiseen Agromaster-yritykseen. Agromaster on suomalainen klapikoneiden valmistukseen erikoistunut yritys.
– Vaikka työ on erilaista kuin Ukrainassa, olen oppinut paljon ja nopeasti, Shyrochenko sanoo.
Shyrochenko työskenteli aiemmin Ukrainassa metallitöiden parissa. Hän saapui Suomeen syyskuussa ja työllistyi noin kuukausi saapumisensa jälkeen. Sitä ennen hän opiskeli hieman suomen kieltä.
– On parempi olla töissä kuin vain kotona työttömänä. Täällä on hyvät työolosuhteet, Shyrochenko kehuu.
Shyrochenko ei puhu suomea tai englantia. Ylen haastattelun hän antoi tulkin välityksellä. Hän tutustui ensimmäisenä työpäivänään työpaikkaansakin tulkin avustamana. Nykyään hän osaa työt niin, ettei tulkkia enää tarvita.
– Mitään suurempia ongelmia kielen suhteen ei ole ollut. Erilaiset käännöspalvelut ja Google-kääntäjä auttavat paljon, Shyrochenko sanoo.
Metsätöitä tarjolla
Savitaipale on pieni, noin kolmen tuhannen asukkaan kunta Etelä-Karjalassa. Kuntaan on saapunut noin 20–30 ukrainalaista. Savitaipaleen kunta on ollut aktiivinen tarjoamaan heille sopeutumista parantavia palveluita.
Savitaipaleen kunnan maahanmuutto-ohjaaja Liisa Kihlström kertoo, että hän pyrkii löytämään töitä mahdollisimman monelle ukrainalaiselle. Toistaiseksi työllistyneitä on viisi.
– Esimerkiksi kolme ihmistä on ollut metsätöissä, mutta nyt metsätöihin ei pääse. Tilanne elää koko ajan, Kihlström sanoo.
Kihlströmin työtehtävään kuuluu maahanmuutto-ohjaanana kaikki sellaiset tehtävät, jotka liittyvät maahanmuuttajien arjen sujumiseen ja sen edistämiseen.
Kihlström on apuna muun muassa silloin, kun henkilötunnuksen saaneiden ukrainalaisten on ilmoittauduttava työnhakijoiksi työvoimatoimistoon. Lisäksi hän on toiminut linkkinä esimerkiksi paikallisten työtä tarjoavien yritysten ja ukrainalaisten välillä.
Kielitaito on usein ongelma
Eri puolilla Suomea on edelleen tuhansia ukrainalaisia, jotka eivät ole löytäneet töitä.
Ukrainalaisten työnhakijoita on tällä hetkellä vajaat 7 000. Vain pieni osa heistä on töissä.
Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ukrainalaisia on ilmoittautunut työnhakijoiksi helmikuusta alkaen 398, ja työllistyneitä on kahdeksan. Luvut eivät kerro koko totuutta, koska kaikki ukrainalaiset eivät ole TE-toimistojen asiakkaita, vaan etsivät töitä muuta kautta.
Kielitaito on merkittävin tekijä, joka jarruttaa ukrainalaisten ja muiden vieraskielisten työllistymistä Suomessa. Vain noin kymmenen prosenttia ukrainalaisista puhuu englantia sillä tasolla, joka riittää työelämässä.
Ukrainalainen Leonid Shulgin tuli Suomeen jalkapalloammattilaiseksi. Uran päätyttyä hän on nähnyt, miten vaikeaa ilman kielitaitoa on saada töitä:
Myös Savitaipaleen kunnan maahanmuutto-ohjaaja Liisa Kihlström sanoo, että kielitaito laajentaa työmahdollisuuksien määrää merkittävästi.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi tarvetta työntekijöille, mutta kielimuuri estää työllistymisen, Kihlström sanoo.
Savitaipaleella asuvilla ukrainalaisilla ei juurikaan ole kielitaitoa, joten työtehtävän pitää olla sellainen, että sen tekemisen voi näyttää kädestä pitäen.
Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi työt eri yrityksissä tai maa- ja metsätaloudessa. Kihlströmin mukaan on yleistä tarjota kuukauden tai kaksi jatkuvaa sesonki- ja urakkakohtaista työtä.
Savitaipaleen kunta on järjestänyt ukrainalaisille kielikurssin kansalaisopiston kautta. Myös työvoimatoimiston tarkoituksena on järjestää kolmen kuukauden kielikurssi tulevaisuudessa, kunhan riittävä määrä ukrainalaisia ilmoittautuu TE-toimistoon.
Kokoonpanotyö onnistuu
Lemiläisessä Agromaster-yrityksessä on oltu tyytyväisiä Shyrochenkon työhön. Heille kielimuuri ei ole aiheuttanut suurempia ongelmia.
– Todella hyvin on sujunut kaikki. Hommat on opeteltu kädestä pitäen näyttämällä, ja sarjatuontantolaitteista kun on kyse, niin sitä samaa toistetaan, sanoo Agromasterin suunnittelu- ja kehitysinsinööri Petri Hämäläinen.
Hämäläisen mukaan Lemille on ollut vaikeaa löytää työntekijöitä. Siksi uusi työntekijä on yritykselle sekä keino auttaa ukrainalaisia että saada lisää työvoimaa.
Yritys ei myöskään poissulje uusien ukrainalaisten työntekijöiden ottamista.
– Tarvetta on seuraavillekin tulijoille, mutta kielimuurin takia pitää ensin saada yksi henkilö ajettua kunnolla töihin sisään. Sen jälkeen on ehkä helpompaa ottaa enemmän tekijöitä, Hämäläinen sanoo.
Voit kommentoida aihetta 13. tammikuuta kello 23:een asti.