Toisilla on aamukampa eläkepäiviin, toiset eivät millään malttaisi jättäytyä pois työelämästä.
Näyttelijä Esko Roine eläköityi teatterinjohtajan tehtävistä vuonna 2006, mutta eläköityminen tarkoitti hänelle lähinnä mieluisaa jatkouraa näyttelemisen parissa.
– Eläkeläisenä ansaitsisin arvosanan 5-. Olen aika huonosti edustanut eläkeläisyyttä, Roine sanoo juontaja Sean Ricksille Yle Perjantain jaksossa Töissä hautaan asti.
– Ei ole ollut mitään halukkuutta jäädä eläkkeelle, kun sain tehdä sitä työtä, mistä tykkäsin, ja sain vielä positiivista palautetta. Yleisöpalaute on tärkeää. Kun sitä on riittänyt, töitä on jaksanut ja halunnut tehdä lisää.
Tällä hetkellä ajatus täydellisestä eläköitymisestä kuulostaa Roineesta tylsistyttävältä. Hän kuitenkin uskoo, että sekin aika koittaa “lähivuosina”.
– Onhan tässä naamaa väännetty jo riittävän monta vuotta, hän veistelee.
Takana on jo yli viisikymmentä näyttelijävuotta, ja uhkaavasti lähestytään kuuttakymmentä.
– Minulle on joku viisaampi sanonut, että jos työstä on tullut elämäntapa, niin eihän elämästä voi jäädä eläkkeelle, Roine pohtii.
“Se oma juttu” on luksusta, jota ei rahalla saa
Merja Mähkä uskoo, että Roineen ajatuksessa on ydin hyvään elämään – mikäli käy sellainen säkä, että tällaisen elämäntapatyön sattuu löytämään.
Mähkä tunnetaan sijoittajana ja yrittäjänä, joka jättäytyi kymmenisen vuotta sitten hyväpalkkaisesta työstä tullakseen säästämällä ja sijoittamalla miljonääriksi 54-vuotiaaksi mennessä.
Hän tavoittelee taloudellista riippumattomuutta ja uskoo saavuttavansa sen jo ennen itse asettamaansa tavoiteikää.
– Se tarkoittaa sitä, että ei tarvitse tehdä töitä elääkseen. Voi käyttää aikaansa sellaisiin asioihin, joihin sitä haluaa käyttää, eikä tarvitse antaa 40 tuntia viikosta ainutlaatuista elämäänsä työnantajalle, Mähkä selittää Ricksille.
Koska eläminen maksaa, niin rahaa vain on oltava, ja siksi raha pyörittää maailmaa. Taloudellisella riippumattomuudella Mähkä kurottelee ennen kaikkea vapautta järjestelmästä, jossa rahalla on ylivalta.
Rahan ylivaltaa vastaan voi taistella kolmella konstilla, Mähkä uskoo.
– Voit joko ryhtyä ekohipiksi ja mennä johonkin perunakuoppaan ja toivoa, että maailmasta ei tarvitse välittää. Toinen vaihtoehto on säästää ja sijoittaa. Kolmas vaihtoehto on, että löydät intohimotyön, joka ratkaisee kaikki ongelmat.
– Jos tekee työtään intohimosta, ei käytä ainutlaatuista aikaansa sellaiseen, mikä jälkikäteen harmittaisi, Mähkä toteaa.
Lisää: 76-vuotias yksityisetsivä Pekka Nurmi etsii pettäjiä, huijareita ja kadonneita
Intohimotyön, “sen oman jutun”, löytymisestä on tullut uutta luksusta, jota ei rahalla saa, Mähkä sanoo – ikään kuin uusi Graalin malja. Sosiaalinen media ruokkii entisestään mielikuvaa siitä, että elämä ilman intohimoa ei ole kiinnostavaa.
Fakta kuitenkin on, että moni ei koskaan löydä intohimotyötään tai pääse sitä tekemään.
– Oma juttu löytyy, jos on löytyäkseen. Jos kaikilla muilla ympärillä tuntuu sellainen olevan, se voi olla masentavaa, Mähkä sanoo.