Nyt näyttää hyvältä, totesi Teosto jo viime viikolla Twitter-tilillään uuden tekijänoikeuslain läpimenosta sivistysvaliokunnassa.
Vuositolkulla väännetty tekijänoikeuslaki on vihdoin hyväksytty eduskunnassa. Suomessa uudesta laista on käyty tiukkaa taistoa, ja sen vuoksi lain käsittely myöhästyi puolellatoista vuodella.
Vuonna 2019 Euroopan unioni hyväksyi tekijänoikeusdirektiivin muutokset ja velvoitti, että jäsenmaat vievät uudistuksen kansalliseen lainsäädäntöönsä kahden vuoden sisällä. Suomea uhkasi asiassa jo sakko, kun laki ei edennyt.
Edellinen laaja tekijänoikeuslain uudistus on tehty Suomessa 20 vuotta sitten.
Kotimaiset tekijänoikeusjärjestöt, kuten Teosto, liputtavat nyt hyväksytyn uuden lain puolesta.
– Olemme tyytyväisiä, että asia saadaan vihdoin viimein maaliin, Teoston laki- ja kansainvälisten asioiden johtaja Antti Härmänmaa summaa.
Kuluttajan näkökulmasta ei juuri muutoksia
Teoston kannalta kokonaisuuden tärkein osa on artikla 17, joka koskee verkkosisällönjakopalveluja. Viidestä Suomessa eniten musiikin kuunteluun käytetystä palvelusta eli Youtubesta, Tiktokista, Facebookista, Instagramista ja Spotifysta vain Spotifyllä on ennen lakimuutosta ollut selvä lakiin perustunut velvollisuus hankkia lupa oikeudenhaltijoilta musiikin jakamiseen.
– Kyse on näiden palveluiden jakamasta sisällöstä ja siihen liittyvästä vastuusta, mikä on aiemmin ollut epäselvä. Youtube, Tiktok, Facebook ja Instagram ovat nyt samassa tilanteessa kuten Spotify, eli ne tarvitsevat yhtä lailla luvan oikeudenhaltijalta sisällön jakeluun. Tämä on oleellinen muutos, Antti Härmänmaa toteaa.
Härmänmaan mukaan kuluttajan näkökulmasta taas mikään ei juurikaan muutu.
– Jos on aiemmin ladannut suojattua musiikkia Youtubeen, niin viime kädessä on ollut epäselvää, kuka vastaa tekijänoikeudellisista asioista. Jatkossa tilanne on selkeä: kun palveluntarjoaja hankkii luvan sisältöjen jakeluun, se kattaa myöskin käyttäjän toimet.
Härmänmaa vakuuttaa, että käyttäjien oikeussuojakeinot suhteessa palveluihin lisääntyvät ja parantuvat uuden lain myötä.
– Palvelut saavat selvät toimintavelvollisuudet. Kuluttajalla on nyt lakiin perustuva oikeus saattaa asia palvelun uudelleen arvioitavaksi, jos kuluttajan lataamaa sisältöä poistetaan.
Meemit ja parodia eivät ole tulilinjalla
Uusi tekijänoikeuslaki niputtaa yhteen kolme toisiaan sivuaa, perusoikeuksiin liittyvää asiaa: tekijöiden ja taiteilijoiden omaisuudensuojan, sananvapauden ja kuluttajien oikeudet sekä palveluntarjoajien elinkeinovapauden.
Tätä tasapainoa on haettu pitkään, ja taannoin käytiin kiivasta keskustelua muun muassa parodian ja meemien kohdalla: pyrkiikö uusi laki rajoittamaan ilmaisumuotoja, jotka kuuluvat sivistysyhteiskuntaan.
– Kukaan ei ole halunnut missään vaiheessa rajoittaa meemejä, tämä on ollut alusta saakka tunnustettu asia. Kun Euroopan unioni tiedotti virallisesti uudesta direktiivistä, siinä nimenomaan painotettiin, että käyttäjien mahdollisuus julkaista meemejä taataan, Antti Härmänmaa sanoo.
Muut maat onnistuivat Suomea paremmin
Turun yliopiston kauppaoikeuden professorin Tuomas Myllyn mukaan uudessa tekijänoikeuslaissa on useita ongelmakohtia etenkin Suomen perustuslain kannalta, vaikka asiaa käsiteltiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa useampaan otteeseen.
– Ongelmia oli yksinkertaisesti liikaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.
Myllyn mukaan kiire johtui ehdotuksen valmisteluprosessin ongelmista ministeriössä, tulevista eduskuntavaaleista ja EU:n komission Suomea vastaan jo aloittamasta rikkomismenettelystä, kun direktiiviä ei ollut säädetty laiksi ajallaan.
Jokaisella EU-maalla on ollut taustalla olevasta EU-direktiivistä oma tulkintansa. Mylly huomauttaakin, että esimerkiksi Saksa ja Itävalta ovat onnistuneet sääntelyn täsmällisyydessä ja tarkkarajaisuudessa sekä sananvapauden ja käyttäjien intressien toteuttamisessa paremmin kuin Suomi.
– Suomen tekijänoikeuslaki seuraa erityisesti verkkosisällönjakopalveluja koskevan vastuusääntelyn osalta EU-direktiivin ympäripyöreitä ja sisäisesti ristiriitaisia normeja kirjoittamalla niitä uusiksi ja kuvittelemalla, että ne toimisivat jollakin tavalla kansallisena lakina.
Uuden lain ongelmana sananvapaus
Myllyn mukaan uuden lain keskiöön nousee sananvapaus: kun sitä rajoitetaan, sääntelyn pitäisi olla äärimmäisen selkeää, mutta nyt se on jäänyt yleispiirteiseksi.
Palveluntarjoajia, kuten YouTubea ja TikTokia, on laissa määrätty filtteröimään tekijänoikeuden alaisia materiaaleja toisaalta tehokkaasti, jottei syntyisi tekijänoikeusloukkauksia, mutta kuitenkin niin, etteivät käyttäjien oikeudet ja sananvapaus kärsisi.
Tuomas Mylly huomauttaa, ettei kone pysty erottamaan laillista siteerausta tai parodiaversioita laittomasta sisällöstä. Tämä johtaa merkittävään ongelmaan, joka koituu lopulta käyttäjien oikeuksien ja sananvapauden vahingoksi.
– Nythän sääntely tapahtuu sosiaalisen median ja verkkopalveluiden filtteröintialgoritmeilla. Palveluntarjoajat saattavat yliblokata käyttäjien tarjoamaa materiaalia, koska tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessakaan ei ole teknologioita, jotka pystyivät erottamaan laillisen sisällön laittomasta.
– Kyse on naiiviista ja hurskaasta teknologiauskosta, jossa luotetaan siihen, että tekoälyalgoritmi pystyisi tulevaisuudessa toimimaan tekijänoikeustuomarina. Tässä kohdassa lainsäädäntö on epäonnistunut.
Mylly lisää, että lainsäädäntöön jäi myös ongelmia opetusta koskevan sääntelyn tiimoilta sekä tarpeetonta epävarmuutta esimerkiksi TV-lähetysoikeuksien sääntelyssä.
Vuoden 2021 ehdotuksesta tuli hylkypaperia
Tuomas Myllyn mukaan on täysin mahdollista, että jatkossa tekijänoikeuksiin vedoten alustoilta poistetaan tai niille ei päästetä lainkaan esimerkiksi poliittisen vaalivideon kaltaista materiaalia, jos videoon sisältyy vahingossakin vaikkapa tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia.
– Videon taustalta saattaa kuulua lyhyt pätkä ”laitonta” musiikkia, joka tulee ohiajavasta autosta, ja jonka sosiaalisen median tai verkkoalustan algoritmit havaitsevat ja blokkaavat.
Mylly huomauttaa, että syksyllä vuonna 2021 alustava hallituksen esitysluonnos oli huomattavasti nykyistä lakia yksityiskohtaisempi ja pidemmälle viety, ja että siinä oli enemmän erilaisia oikeusturvatakuita. Tekijänoikeusjärjestöt suhtautuivat luonnokseen kuitenkin hyvin kriittisesti ja saivat mukaansa myös runsaan joukon yksittäisiä taiteilijoita.
– Teosto ja muut tekijänoikeusjärjestöt onnistuivat lobbaamisessaan erittäin hyvin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä oli alkujaan edistyksellistä lainvalmistelua, mutta se onnistuttiin saamaan makulatuuriksi. Eli sulka hattuun tekijänoikeusjärjestöille, he ovat onnistuneet puolustamaan intressejään.
Korjaus 4.3. klo 12:15: Muutettu Antti Härmänmaan titteli oikeaan muotoon.
Aiheesta aiemmin:
Mikä kaikki muuttuu uudessa tekijänoikeusdirektiivissä? Katso 5 kysymystä ja vastausta
Näin tekijänoikeuslaista keskusteltiin EU-käsittelyn aikana:
