Tuhannet Ukrainasta paenneet voivat hakea Suomessa kotikuntaa maaliskuusta alkaen, kun he ovat oleskelleet maassa vuoden.
Käytännössä se tarkoittaa, että Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden sekä oppivelvollisuuden piiriin.
Muutos vaikuttaa laajasti Suomen kuntiin. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia kotouttamisesta, johon sisältyy kielikoulutus.
Sisäministeriön arvion mukaan maalis–huhtikuussa noin 20 000 ukrainalaista voi halutessaan hakea kotikuntaa.
– Ukrainalaisia on Suomessa ympäri maata, ja tilanne on täällä moneen Euroopan maahan verrattuna erilainen, sillä uskomme, että moni haluaa jatkaa siinä kunnassa asumista, missä he nyt ovat. On tärkeää, että kunnat huolehtivat palveluiden järjestämisestä, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Mikkosen mukaan tietoa mahdollisuudesta on yritetty välittää ukrainalaisille mahdollisimman laajasti.
– Olemme lisänneet ukrainankielistä tiedottamista ja koonneet maahanmuuttoviraston alle tietoa yhteen paikkaan, sekä hyödyntäneet sosiaalista mediaa, ukrainalaisten omia verkostoja ja vastaanottokeskuksia.
Kotikuntaa voi hakea verkossa
Kotikunnan myöntää hakemuksesta Digi- ja väestötietovirasto. Virasto on avannut verkossa hakulomakkeen Ukrainasta paenneille 1. maaliskuuta 2023.
Hakeminen on mahdollista, kun henkilö on asunut Suomessa vuoden, hänellä on suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa.
Ukrainasta on saapunut Suomeen myös paljon lapsia. Kotikunnan saatuaan lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, velvollisuus osallistua esiopetukseen ja vanhempia lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus.
Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa. Ukrainalaisten tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti 4. maaliskuuta 2024 asti, eli niin kauan kuin tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu.
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on ilahtunut siitä, kuinka kunnissa on otettu ukrainalaisia vastaan kuluneen vuoden aikana.
– Kunnissa, joissa väki on vähentynyt, nähdään positiivisena, että siellä on nyt lapsiperheitä Ukrainasta. Isompia ongelmia ei ole tullut ja se ehkä johtuu siitä, että ukrainalaiset ovat jakautuneet eri puolille Suomea, hän sanoo.
Riihimäellä ukrainalaisia on noin 650 ja heistä moni haluaa jäädä
Kaikista Suomen kunnista Riihimäki on yksi eniten Ukrainan sotaa paenneita siviilejä vastaanottanut kunta, kaupunki kertoo tiedotteessaan.
Riihimäellä oleskelee tällä hetkellä noin 650 ukrainalaista ja yli 200 perhettä. Kaupungin tekemän kyselyn perusteella 159 perhettä aikoo hakea kotikuntaa Riihimäeltä. Kyselyyn vastanneista ukrainalaisista 83 prosenttia aikoo hakea työtä Suomesta ja 41 prosenttia haluaa kouluttautua uuteen ammattiin.
Suuri määrä uusia kaupunkilaisia aiheuttaa haasteita asumisen ja työpaikkojen osalta, tiedotteessa todetaan. Myös kielitaitoisten toiminnanohjaajien ja opettajien löytäminen on ollut hankalaa.
Haasteista huolimatta onnistunut kotouttaminen nähdään sijoituksena tulevaisuuteen.
– On tärkeää yksilöidä ja ennaltaehkäistä kotouttamiseen liittyvät ongelmakohdat, kuten syrjäytyminen jo alkuvaiheessa. Tässä olemme mielestämme onnistuneet hyvin, kaupunginjohtaja Jouni Eho kertoo tiedotteessa.
Suomeen saapuva voi tehdä töitä heti, kun hän on hakenut tilapäistä suojelua. Kaikkiaan Suomeen Ukrainasta paenneista noin 5 400 on tulorekisterin mukaan töissä.
Oleskelulupa jo kymmenillä tuhansilla ukrainalaisilla
Suomessa oleskelulupa on myönnetty tilapäisen suojelun perusteella noin 50 000 ukrainalaiselle.
Tilapäistä suojelua hakee viikoittain noin 400–500 Ukrainasta paennutta. Heidän joukossaan on paljon lapsiperheitä.
Sisäministeriön arvio on, että vuonna 2023 Ukrainasta saapuu noin 20 000–30 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa.
Joka kolmas vastaanottojärjestelmässä kirjoilla oleva ukrainalainen on alaikäinen. Ukrainalaisia on kaikkiaan 275:ssa Suomen kunnassa eli miltei joka kunnassa. Heistä suurin osa on sijoittunut Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen.
– Mitä pitempään sota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen jää maahan, johon on paennut. Silloin sujuvan arjen merkitys korostuu entisestään. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on tässä jatkossa suuri vastuu, sanoo sisäministeri Mikkonen.