Helsingin keskustassa sijaitseva Ateneumin taidemuseo on ollut kiinni vuoden.
Peruskorjauksessa uudistettiin yleisötiloja, muun muassa rakennettiin uudet wc-tilat. Suurin työ oli rakennuksen ilmanvaihdon uusiminen.
– Meidän asiakasmäärä on moninkertaistunut. Ilmastoinnin pitää reagoida ihmisten määrään aikaisempaa paremmin, taidemuseon johtaja Marja Sakari sanoo.
Remontin yhteydessä rakennuksen katolle asennettiin 90 aurinkopaneelia. Ne vähentävät ostoenergian tarvetta.
Koko hanke tuli maksamaan lähes 18 miljoonaa euroa.
– Remontti oli ihan välttämätön. Talo on iäkäs ja vaatii aika ajoin kunnostusta. Edellinen remontti oli 1980-luvulla, Marja Sakari toteaa.
Ateneum on valtion suojeltu arvokohde ja maamme vanhin taidemuseo. Uusrenessanssirakennuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer ja se valmistui vuonna 1887.
Taidemuseo aukeaa yleisölle pitkän tauon jälkeen ensi perjantaina 14. huhtikuuta.
Parhaillaan Ateneumissa viimeistellään samalla avautuvaa uutta kokoelmanäyttelyä nimeltään Ajan kysymys.
Se korvaa taidemuseon edellisen kokoelmanäyttelyn Suomen taiteen tarina, joka avautui vuonna 2016.
– Sen jälkeen maailma on oleellisesti muuttunut. On ollut covid ja edelleen on Ukrainan sota.
– Halusimme, että yhteiskunnan muuttuminen näkyy myös meidän näyttelyssämme, Marja Sakari sanoo.
Ajan kysymys on jaettu neljään teemaan: Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä sekä Taiteen vallassa.
Ajatuksena on puhutella kävijöitä ajankohtaisin teemoin ja puheenaihein. Sellaisia ovat muun muun muassa luonnonsuojelu ja ilmastokatastrofi.
– Halusimme nostaa esille ajankohtaisia aiheita ja poimia kokoelmista niihin liittyviä teoksia, Ateneumin taidemuseon intendentti Timo Huusko kertoo.
– Emme halunneet koota kronologista Suomen taiteen historiaa, hän lisää.
Osa teoksista on ollut esillä vain harvoin tai ei koskaan.
Ateneumin hoitovastuulla on kotimainen taide, yhteensä lähes 30 000 teosta. Vanhimmat ovat 1700-luvulta.
Remontin yhteydessä löytyivät Helene Schjerfbeckin (1862–1946) rakastetuimman teoksen, Toipilaan (1888) alkuperäiset kehykset. Ne kunnostettiin ja kultaus loistaa entistä kirkkaampana.
Toipilaan lisäksi näyttelystä löytyy muitakin klassikkoteoksia. Yleisön suosikit haluttiin jättää esille.
– Ne löytyvät näyttelystä. On Taistelevat metsot, Ainon taru ja Lemminkäisen äiti, Timo Huusko luettelee tunnetuimpien taulujen nimiä.
– Jo suunnitteluvaiheessa oli selvää, että ne jäävät.
Taidemuseossa valmistaudutaan tällä hetkellä myös toiseen uuteen näyttelyyn. Toukokuussa esille tulevat taidemaalari Albert Edelfeltin (1854–1905) teokset.
Kun sama näyttely oli esillä Pariisissa viime vuonna, sen näki lähes 140 000 kävijää.
– Tuleeko Edelfeltistä Ateneumin kevään hitti?
– Toivotaan ja uskotaan, Marja Sakari sanoo.
Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, johon sen lisäksi kuuluu Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.