Tältä erää luonnonpölyttäjät ovat selvinneet pahimmasta ajasta eli alkukeväästä. Silloin energiantarve on suurimmillaan, mutta kukkivia kasveja on vielä vähän. Silloin tienpientareille jätetyt pajupusikot ja ihmisten syksyllä istuttamat kukkasipulit nousevat suureen arvoon.
Tutkija Sakari Raiskio Luonnonvarakeskuksesta iloitsee luonnonpölyttäjien saamasta huomiosta. Ihmisten pienetkin teot ovat tärkeitä, hän muistuttaa. Tärkeimmiksi luonnonpölyttäjiksi hän laskee kimalaisen, mehiläisen ja ampiaisen lisäksi myös perhoset ja kukkakärpäset.
– Pölytystä tekevät myös linnut ja muurahaiset, toki pienessä mittakaavassa. Kiinassa ja Japanissa ihmiset pölyttävät vesiväripensseleillä mantelin- ja kirsikankukkia, mutta aika toivotonta se on hyönteisten tehokkuuteen verrattuna, hän sanoo.
Pölyttäjien määrä vaihtelee vuosittain, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi kulunut talvi. Talvehtimisen kannalta nollan ylä- ja alapuolella sahaava lämpötila on pahin. Joskus pakkanen jäädyttää talvehtivia kuningataryksilöitä hengiltä.
Muuttaako parvekelaatikko mitään?
Suomalaisia on herätelty pelastamaan pölyttäjiä monenlaisilla keinoilla. Onko pihojen pörriäisvyöhykkeillä tai pörriäisystävällisellä parvekelaatikolla käytännön merkitystä?
– Pienikin teko on tärkeä, ja sillä on merkitystä juuri silloin kun kukat kukkivat. On hyvin tärkeää, että ajattelutapamme pölyttäjiä kohtaan muuttuu, ja näemme niiden merkityksen, sanoo Sakari Raiskio.
Leikkaamattomat nurmialueet, maavallit ja pientareet toimivat luonnonpölyttäjien ruoka,-suoja- ja pesäpaikkoina. Pihalle jätettäviä pörriäisalueita kannattaa vaihdella kukkimisen mukaan. Alkukesän voikukat vaihtuvat keskikesällä esimerkiksi valkoapilaan. Pölyttäjät kaipaavat suojaa myös viileään kesäsäähän ja koviin tuuliin.
Tuulisellä säällä pölyttäjät lentävät matalalla ja rakennusten suojassa, tai eivät lähde liikkeelle ollenkaan. Kukkivat ja vanhat puut pihoissa ovat pölyttäjien onni: mitä vanhempi puu, sen enemmän kukkia ja sen enemmän merkitystä luonnonpölyttäjälle.
– Varsinkin keväällä, kun yhteiskuntia kasvatetaan, on energiantarve suuri, sanoo Raiskio.
Mitä monimuotoisempi ympäristö pölyttäjille, sen monipuolisempi ruokatarjotin ihmiselle.
– Tätä kannattaa ajatella lahjan saamisena ja antamisena, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Raiskio.
Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkkosivuilla.