Puheet työmarkkinoilla kovenevat entisestään. Ammattiyhdistysliike on tyrmistynyt tulevan pääministerin Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmasta.
Erityisen ongelmallisiksi kohdiksi Ylen haastattelemat palkansaajien keskusjärjestöjen johtajat nostavat suunnitellut rajaukset lakko-oikeuteen, helpotukset työntekijöiden irtisanomiseen ja muutokset valtakunnansovittelijan toimintaan.
– Hallitus tarjoaa kovin hankalan cocktailin kokonaisuutena palkansaajille. Yhtäältä ollaan heikentämässä irtisanomissuojaa, ja samalla vaikeutetaan työttömyysturvalle pääsyä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
– Kaikkein pahimpana pidämme ehkä puuttumisesta työrauhalainsäädäntöön. Sieltä tulisi mahdollisesti sanktioita yksittäiselle työntekijälle, ja tämä on hyvin periaatteellinen muutos, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolestaan toteaa.
Hallitusohjelmassa rajoitetaan oikeutta poliittisiin työtaisteluihin. Poliittisen lakon tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan poliittisiin päätöksiin. Yleensä nämä päätökset liittyvät työmarkkinoihin. Jatkossa työntekijät saisivat osallistua enintään vuorokauden mittaisiin poliittisiin mielenilmaisuihin.
Samalla rahalliset sanktiot laittomista työtaisteluista nousevat, ja ne voivat kohdistua yksittäiseen työntekijään, mikäli lakkoa jatketaan työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta. Työntekijän seuraamusmaksu olisi 200 euroa.
Yksittäisen työntekijän irtisanomiseen puolestaan riittäisi jatkossa asiallinen syy, kun tähän asti siihen on pitänyt olla asiallinen ja painava syy. Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että työnantajat voivat käyttää kirjausta mielivaltaisiin irtisanomisiin.
Jotta työntekijä voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa jatkossa, työntekijän on pitänyt olla vähintään 12 kuukauden töissä. Nykyään työssäoloehto täyttyy hieman yli kuuden kuukauden jälkeen.
Ammattiyhdistysliike arvostelee sitä, että tasapaino muutosturvan ja irtisanomisen helpottamisen välillä horjuu, kun molempia heikennetään yhtäaikaa.
Elinkeinoelämä tyytyväinen ohjelmaan
Tunnelmat työnantajaleirissä ovat tyystin toisenlaiset. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, ettei kukaan ole esittänyt vaihtoehtoista ohjelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden nostamiseksi.
– Me tuemme tätä tavoitetta, ja sen vuoksi hallitusohjelmassa on monia toimia, joilla työllisyyttä lähdetään nostamaan.
Hallitusohjelmassa on monia tavoitteita, joita EK on esittänyt pitkään omissa papereissaan. Moni näistä liittyy työpaikkojen työrauhaan ja lakko-oikeuteen.
– Pisimpään on odotettu työrauhan uudistuksia, koska laki on vuodelta 1946. Kiirettä sen uudistamisessa ei ole pidetty, Häkämies sanoo.
Laittomien lakkojen ja poliittisten työtaistelujen lisäksi Orpon hallitus suunnittelee puuttumista tukilakkoihin, joiden kohtuullisuutta suhteessa alkuperäiseen työtaisteluun tarkastellaan entistä tarkemmin.
Näiden lisäksi EK pitää keskeisinä kirjauksia, joiden mukaan ansiosidonnainen työttömyysturvaa porrastetaan ja asumistukea kiristetään. Toimien tarkoituksena on työntää ihmisiä takaisin töihin, kun se on aiempaa kannattavampaa suhteessa tukien varassa elämiseen.
”Tasa-arvovihamielinen ohjelma”
Yksi, työehtojen sopimista sementoiva hallitusohjelman kohta, liittyy valtakunnansovittelijan toimintaan.
Hallitusohjelman mukaan jatkossa valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan työehtoriidan sovittelusta ei voisi saada yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.
Tämä on ollut käytäntö on jo viime vuosina, mutta siihen liittyy yksi poikkeus. Kunta-alan työntekijät, hoitajat ja lähihoitajat saivat viime vuonna läpi palkkaohjelman, joka ylittää vientialojen palkankorotuksen määrittämän yleisen linjan.
EK:n Häkämiehen mukaan hallitusohjelman kirjauksen toteuttaminen varmistaisi niin sanotun Suomen mallin toteutumisen, mikä jäi Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta tekemättä. Suomen mallilla pyrittiin siihen, että suomalaisten vientialojen kustannuskilpailukyky säilyisi suhteessa kilpailijamaihin.
Sama hallitusohjelman kirjaus saa ammattiyhdistysliikkeen puolestaan takajaloilleen.
– Naisvaltaiset ja matalapalkkaiset alat eivät voi uusien kaavailujen mukaan saada ikinä suurempia korotuksia kuin vientialoilla. Tämä betonoi suhteelliset palkkaerot ja samapalkkaisuuden edistäminen jäätyy. Hallitus on tasa-arvovihamielinen työmarkkina-asioiden osalta, SAK:n Eloranta sanoo.
STTK:n Palola ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanovat, että tällä kirjauksella saatetaan puuttua myös työmarkkinoiden sopimusvapauteen.
– Lakko-oikeuden merkitys tilanteessa, jossa kuitenkaan edes työtaistelulla ei voi saada enempää kuin tietyllä alalla on saatu, vaikuttaa tosi olennaisesti lakko-oikeuden ytimeen. Eli tässä kahta kautta kajotaan palkansaajien edunvalvontamahdollisuuteen, Löfgren sanoo.
Suomessa valitsee sovittelupakko. Osapuolten on osallistuttava valtakunnansovittelijan työehtoriidan sovitteluun, kun toinen osapuolista on ilmoittanut työtaistelutoimesta.
Kirjaus tarkoittaisi siis sitä, että työntekijäpuolen olisi vaikea saada vientialoja korkeampia palkankorotuksia lakkoilemalla.
Mielenilmauksista ei vielä merkkejä
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat varovaisia kommenteissaan siitä, tarkoittavat hallitusohjelmakirjaukset ammattiyhdistysliikkeen mielenilmaisuja.
Monella on mielessä Sipilän hallituksen kausi, jolloin työntekijäjärjestöt osoittivat mieltään useaan otteeseen.
– Toivon mukaan tulevina kuukausina ei päädytä yhteenottoon, vaan pystymme menemään eteenpäin. Tavoite on, että näillä uudistuksilla ja talouden kuntoon laittamisella turvataan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, EK:n Häkämies sanoo.
– Olen sanonut monessa haastattelussa, että en lähde mitään manaamaan. On kuitenkin selvää, että ihmiset ovat erittäin huolestuneita. Jatkamme totta kai neuvotteluja ja sopimisen kautta toivottavasti pääsemme kohtuulliseen loppuratkaisuun, SAK:n Eloranta toteaa.
Moni uudistus päätyy kolmikantaiseen valmisteluun, jossa edustettuina ovat hallitus, työntekijäjärjestöt ja työantajien edustajat.
Aikataulu on kuitenkin tiukka monelle uudistukselle. Esimerkiksi työrauhaan liittyvät muutokset pitäisi olla eduskunnassa jo syksyllä 2023. Palkansaajat suhtautuvat varautuneesti kolmikantaisen sopimisen edellytyksiin.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä 20.6.2023 kello 23 asti.