Lohtu on monille aikuisille muisto paijaavasta vanhemmasta.
Paijaaminen on vanha sana. Useimmiten sillä tarkoitetaan lapsen hoivaamista ja silittelyä. Vanhempi paijaa lasta ja tuo hänelle lohtua.
– Aikuiset eivät hirveästi puhu paijaamisesta. En tiedä, pitäisikö puhua enemmän, sanoo psykoterapeutti Heli Pruuki.
Pruuki julkaisi hiljattain yhteistyössä psykoterapeutti Pirkko Lahden kanssa pienen lohtukirjan. Siinä yksitoista tunnettua suomalaista pohtii lohtua ja sitä, mikä itseä on lohduttanut vaikeina hetkinä.
Lohtua on kaikkialla, ja sitä on mahdotonta laittaa selvään pakettiin ja ojentaa tarvitsevalle. Pruuki sanoo, että lohtu karkaa määritelmiltä. Siksi hän käyttää lohdusta puhuttaessa metaforaa, mielikuvaa.
– Jos lohduttomuus on seisovaa vettä, jossa mikään ei kasva, niin lohtu puolestaan saa asioita tapahtumaan. Jokin muuttuu.
Lohtu on tekemistä, asioita, maisemia, kieli- ja kuulokuvia. Jos Heli Pruuki tekisi lohtukirjan itsestään, se täyttyisi myös kuvista. Omista tärkeistä ihmisistä, lemmikeistä, tärkeistä puista, erilaisista sammallajeista.
– Siellä olisi myös runoja, lintujen laulua ja taide-elämyksiä.
Lohtua on siis kaikkialla, kun vain osaa katsoa.
Arkisia lohtutöitä
Toisen auttaminen on arjen lohtutyötä, jolle pitäisi antaa suuri arvo. Puhelinsoitto, kahvihetki, yhdessä ulkoilu tai vaikka autokyydin tarjoaminen on käytännön tekemistä, jossa autetaan toista vaikealla hetkellä.
Suuressa surussa lohduttaminen sisältää usein jännitettä siitä, lohduttaako sopivalla tavalla. Liiallinen tsemppaaminen voi tuntua rajan ylitykseltä, ja vie kärjen sinänsä hyviltä aikeilta. Pruukin mukaan riittää hyvin, että on läsnä ilman suuria tavoitteita tai eleitä.
Lohtu voidaan myös ladata empatialla niin, että se vieraannuttaa. Pruukin mukaan kulttuurimme painottaa liikaa kovaa itsekuria ja omassa varassaan selviämistä. Se, että pystyy lohduttamaan tai ottamaan lohtua vastaan vaatii itsetuntemusta ja myötätuntoista suhtautumista itseä ja toista kohtaan.
– Aistit pitää olla auki tunnistaakseen sen, mikä lohduttaa. Luonto, musiikki, hyvä ruoka, läheiset ihmiset ja eläimet ovat monelle tärkeitä lohduttajia.