Yritysten maksaman yhteisöveron lasku ei ole tehokas tapa lisätä investointeja ja talouskasvia, sanoo asiaa tutkinut taloustieteen professori Jarkko Harju Tampereen yliopistosta.
– Tässä tullaan menettämään verotuloja lyhyellä aikavälillä todella paljon. Investointivaikutuksiin liittyy hyvin suurta epävarmuutta, Harju toteaa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä kehysriihessä, että yritysten maksama yhteisövero laskee nykyisestä 20:sta 18 prosenttiin vuonna 2027. Tavoitteena on saada lisää talouskasvua sekä yritykset investoimaan.
Sen myötä valtion tuloihin tulee iso lovi: verotulot pienenevät laskennallisesti noin 830 miljoonaa euroa.
Yhteisöveron laskun takia hallitus leikkaa vastaavan summan muualta valtiontaloudesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollosta tai kuntien rahoituksesta.
Yhtenäinen yhteisöveron lasku on herättänyt arvostelua. Rahan pelätään menevän investointien sijaan omistajien taskuun.
Harjun mukaan tehokkaampi keino olisi kohdistetumpi tuki, esimerkiksi verovähennys investointeja tekeville yrityksille. Näin ei ainakaan menetettäisi verotuloja.
Harju oli mukana Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusryhmässä, joka selvitti vuosina 2012–2014 tehtyjen yhteisöveroalennusten vaikutusta pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan.
Investoinnit eivät juurikaan lisääntyneet. Kaikkein vähävaraisimpien yritysten liikevaihto, investoinnit ja arvonlisä kasvoivat hieman, sillä niille jäi veroalen jälkeen enemmän rahaa käyttöön.
Veronalennus ei vaikuttanut paljokaan vakiintuneempien yritysten toimintaan.
Harjun kanssa samaan lopputulemaan päätyi myös niin sanottu Murron työryhmä, jonka kasvuraportti oli hallituksen riihipäätösten pohjana.
Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron kokoamassa raportissa ei suositeltu kaikille yrityksille annettavaa yhteisöveron laskua, vaan investoiville yrityksille räätälöityä etua.
Suurimmat yhteisöveronmaksajat eri mieltä kritiikistä
Vuonna 2024 Suomen suurin yhteisöveronmaksaja oli OP-Ryhmä.
Pääjohtaja Timo Ritakallio on yleistä yhteisöveroalea kritisoineiden kanssa täysin toista mieltä.
– Tällä on monenlaisia positiivisia vaikutuksia, jotka ovat mielestäni kyllä aivan kiistattomia.
Luvassa on siis investointeja, verotuloja, työpaikkoja...
– Se lisää investointeja kotimaassa. Se lisää Suomen houkuttelevaisuutta ulkomaisten sijoittajien ja ulkomaisten yhtiöiden silmissä. Lisäksi kansainväliset yritykset voivat miettiä pian uudestaan missä maassa ne kotiuttavat enemmän voittoa, Ritakallio sanoo.
Jopa se, että osa yrityksistä käyttäisi veroalennusta parempien osinkojen maksujen maksamiseen hyödyttää Ritakallion mukaan myös kotimaan talouskasvua.
OP-Ryhmälle parin prosenttiyksikön alennus yhteisöverossa tarkoittaisi noin 40 miljoonan euron verran säästöä.
– Me aiomme käyttää sen meidän lähes 2,2 miljoonan omistaja-asiakkaan hyödyksi. Sillä voidaan vaikuttaa pankkipalveluiden ja vakuutuspalveluiden hintoihin ja etuihin. Se parantaa siis asiakkaidemme tilannetta ja vapauttaa heiltä rahaa kulutukseen.
Ja hyödyttää siis osaltaan kotimaisen kulutuksen kasvun kautta.
– Kotimaisten kuluttajien osuus koko bruttokansantuotteesta on yli viisikymmentä prosenttia. Kyllä tämäkin vaikuttaa positiivisesti kulutuskysyntään Suomessa, Ritakallio sanoo.
Viime vuoden toiseksi suurin yhteisöveronmaksaja oli Nordea.
Nordea Suomen suuryrityksistä vastaava johtaja Antti Saha arvioi, että heidän asiakkaanaan olevat noin 300 yritystä ottavat veroalen varmasti tervetulleena vastaan. Hän toivoo hallituksen rohkeuden tarttuvan myös yrityksiin.
– Toimintaympäristö on ollut aika epävarma. Veroetu varmasti vaikuttaa osaltaan kun yrityksissä tehdään sijoituspäätöksiä sekä kasvu- ja rekrytointisuunnitelmia.
Nordea ei kommentoi, miten se aikoo itse käyttää veroalen ansiosta säästyvät miljoonat.