Vanhustyön keskusliiton kova väite: Muistisairaita vanhuksia on aivan väärissä paikoissa

Hyvinvointialueet sijoittavat säästöpaineissa huonokuntoisia vanhuksia yhteisöasumiseen, väittää Vanhustyön keskusliitto.

Vanhusten turvaranneke, laaja kuva, molemmat kädet näkyvät. Ranneke vasemmassa kädessä.
Kansainvälinen turvayhtiö on vallannut hyvinvointialueita. Yhtiö järjestää turvarannekepalveluita. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Vanhustyön keskusliiton (VTKL) toiminnanjohtaja Anni Lausvaara on hyvin huolestunut.

Maan laajimpaan vanhustyön ja vanhuusalan järjestöön on tullut yhteydenottoja omaisilta. Asia on koskenut hyvinvointialueiden yhteisöllisen asumisen yksiköitä.

– Heitä huolettaa, että yksiköihin on sijoitettuna huonokuntoisia vanhuksia, Lausvaara kertoo Ylelle.

Lausvaaran mukaan sudenkuoppana on, kun esimerkiksi iäkkäitä muistisairaita laitetaan selviytymään yhteisölliseen asumiseen.

– Tällaisella iäkkäällä ei välttämättä ole turvallinen olo, eikä ole myöskään yhteisöllä, Lausvaara sanoo.

Lausvaaran mukaan raha on ajuri asiassa.

Henkilö työskentelee toimistossa tietokoneen ääressä.
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kovissa säästöpaineissa hyvinvointialueilla tulee kiusaus sijoittaa liian huonokuntoisia asiakkaita yhteisöllisen asumisen piiriin.

On suuri huoli, että väärät asiakkaat ovat nyt väärässä paikassa, Lausvaara toteaa.

Asukasmäärältään maan suurimman hyvinvointialueen Pirhan (Pirkanmaa) ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Mari Ollinpoika ei tunnista VTKL:n huomiota.

Ollinpojan mukaan tilanne, jossa liian huonokuntoinen tai jopa muistisairas vanhus olisi sijoitettuna yhteisölliseen asumiseen, ei pitäisi olla mahdollista.

Pirhan (Pirkanmaa) ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Mari Ollinpoika katsoo suoraan kameraan.
Pirhan ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Mari Ollinpoika. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Pirhassa tehdään puolivuosittain vähintään toimintakyvyn arviointi jokaiselle asiakkaalle.

– Yksiköissä on myös tuttu henkilökunta, kotihoidon väki. He tuntevat asiakkaat päivittäisessä arjessa tosi hyvin. Jos kunto muuttuu, tehdään arvio ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeesta, Ollinpoika kertoo Ylelle.

Ollinpoika myöntää yhteisöllisen asumisen edullisuuden.

– Toki se on halvempaa Pirhalle ja todennäköisesti myös asiakkaalle. Asiakas ei maksa ympärivuorokautisesta palveluvalmiudesta, vaan juuri siitä, mitä hän itse tarvitsee, Ollinpoika toteaa.

Kansainvälinen turvapalvelufirma vallannut sijaa

Öisin asukkaat ovat yksin omissa huoneissaan. Tarvittaessa kotihoito käy paikalla tekemässä hoitotoimia tai auttamassa wc-käynneissä.

Satunnaisiin öisiin hätätilanteisiin, kuten kaatumisiin, asukkaat voivat hälyttää apua turva-auttamispalvelusta painamalla hälytysrannekkeesta.

Tällä hetkellä hyvinvointialueita on vallannut kansainvälinen turvapalveluyhtiö Addsecure. Yhtiön pääkonttori on Tukholmassa.

Lähikuvassa vanhuksen turvaranneke ranteessa.
Turvaranneke valmiina yhteisöllisessä asumisyksikössä. Kuva: Pasi Peiponen / Yle

Yhtiön viestistä Ylelle käy ilmi, että firma vastaa kymmenen hyvinvointialueen turvapalvelurannekkeista ja palveluista. Asiakkaat asuvat joko kotona tai yhteisöllisessä asumisyksikössä.

Myös Pirhassa turva-auttamispalveluista vastaa Addsecure.

– Tällä ratkaisulla vapautuu omaa henkilökuntaa tekemään säännöllistä kotihoitoa. Siellä resurssit ovat tosi tiukalla, ja jokainen työntekijä tarvitaan tekemään säännöllisen kotihoidon palveluita, Ollinpoika toteaa.

Keitä turvapalvelun auttajat sitten ovat?

– Lähihoitajia pääsääntöisesti. Voi toki seassa olla joku sairaanhoitajakin, Ollinpoika toteaa.

Turva-auttamispalvelu ei korvaa ambulanssia tai ensihoitoa, vaan työntekijät tekevät tarvittaessa ensivaiheen arvioinnin, jos siihen on tarvetta.

Entä öinen ruuhkatilanne, onko mahdollista lähettää vanhuksen luo esimerkiksi vartijoita?

– Se on kiellettyä. Turva-auttamispalvelun työntekijät tekevät myös kirjaukset, eli sieltä nähdään, kuka on käynyt vanhuksen luona, Ollinpoika toteaa.