Amerikkalainen toimittaja, dokumenttielokuvaohjaaja ja YouTube-vaikuttaja Johnny Harris on julkistanut dokumenttielokuvan Inside the Most Prepared Country on Earth eli ”Maailman varautuneimman maan sisällä”.
Siinä kehutaan vuolaasti muun muassa Jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin valmiusyksikköjä, jotka olivat mukana kansainvälisessä Arctic Forge 25 -harjoituksessa Sodankylässä amerikkalaisten ja kanadalaisten ammattisotilaiden kanssa.
Dokumenttielokuvan on tällä hetkellä nähnyt lähes kaksi miljoonaa ihmistä YouTubessa.
Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja Ari Mure ei suomalaiseen tapaan ylpisty jenkkikehuista.
– Ei kai kukaan positiivisesta palautteesta huonoa tykkää. Amerikkalaisen tyyliin tietenkin kuuluu se, että aika vuolaasti käytetään sellaisia sanoja, jotka suomalainen ilmaisisi ehkä vähän lakonisemmin.
Dokumenttielokuvassa kerrotaan, miten harjoituksessa punaisella puolella hyökänneet suomalaiset valmiusyksiköt nujersivat sinisen puolen suomalaisella valmiusyksiköllä vahvistetut Naton ammattisotilaat, mutta Ari Mure kuvailee asiaa diplomaattisemmin.
– Emme siinä harjoituksessa hakeneet voittajaa, vaan tärkeämpi oli rakentaa joukoille hyviä harjoitustilanteita. Kun sen sinisen puolen tehtävä oli estää punaisen pääsy Sodankylän varuskuntaan, niin siltä osin voidaan katsoa, että sininen onnistui. Onnistumisia tuli puolin ja toisin.
Kansainväliset kehut eivät Muren mielestä vaikuta suoraan esimerkiksi Jääkäriprikaatin toimintaan.
– Ennen kaikkea oli tärkeää päästä harjoittelemaan liittolaisten kanssa. Se on jatkuvaa oppimista yhdessä toimimiseen. Ei sitä oikein opi muuten kuin yhdessä toimimalla.
Kansainvälinen maine voi kuitenkin Muren mielestä vaikuttaa epäsuorasti positiivisella tavalla.
– Kun se viesti siitä menee ulkomaailmaan, niin kuin sitä on aika moni ulkomaalainen katsonut, niin tämä pohjoinen on sellainen paikka, johon mielellään tullaan jatkossakin harjoittelemaan.
Valmiusyksikkö on kriisiajan ”keihäänkärki”
Yhdet kehut haihtuvat ilmaan siinä mielessä, että kyse oli yhden saapumiserän harjoituksesta. Jokaisen saapumiserän varusmiehistä valitaan uudet valmiusyksiköt, joita koulutetaan pisin mahdollinen aika, 347 vuorokautta.
Vaikka palvelusaika on liki vuoden mittainen, Jääkäriprikaatissa saadaan Muren mukaan silti aina riittävä määrä alokkaita suostumaan valmiusyksikkökoulutukseen – joko suoraan tai pienellä suostuttelulla.
– Kyllä meillä edelleen nuorisossa on aika paljon niitä, jotka tämmöiseen haluavat. Ei meidän ole sinne tarvinnut pakottaa ketään. Ehkä on ollut joku rajatapaus, jonka motivaatiota on vähän herkistelty, mutta kyllä se on löydetty.
Mure ei kerro sitä, kuinka paljon valmiusyksikkökoulutuksen saaneet asevelvolliset joutuvat kertausharjoituksiin. Hänen mukaansa se ei ole julkista tietoa.
Rauhan aikaan valmiusyksikkökoulutuksessa olevat varusmiehet saattavat olla käytössä, jos puolustusvoimille tulee virka-apupyyntö. Yleensä kyse on poliisin tai pelastusviranomaisen johtamasta tilanteesta, jossa tarvitaan työapua.
– Jos vaikka tulvivalla Ounasjoella tarvitaan pelastuslaitoksen tueksi virka-apua, niin voi olla, että valmiusyksikkö menee tekemään, mitä siellä tarvitsee tehdä, mutta ei näitä valmiusyksiköitä sitä varten ole perustettu.
Joukko-osastoissa ryhdyttiin kouluttamaan valmiusyksiköitä vuonna 2017 sitä varten, jos Suomeen kohdistuu aseellinen uhka. Valmiusyksikkö on Muren mukaan se ensimmäinen keihäänkärki, joka tavallisesta varuskunnasta saadaan liikkeelle.
– Puolustusvoimista ne ovat ensimmäisenä liikkeellä riippuen tietenkin tilanteesta. Meillä on myös pienempiä, ihan ammattisotilaista muodostettuja osastoja. Mutta jos tarvitaan isompaa taisteluvoimaa, niin se on valmiusyksikkö.
Amerikkalaistoimittajan dokumenttielokuvasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.