Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset menettää äänestäjiä joka suuntaan – ”Romahduksesta voidaan jo puhua”

Keskusta nousi kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi ohi perussuomalaisten, paljastaa Ylen kannatusmittaus.

Grafiikka näyttää Ylen puoluekannatuksen nousijat ja laskijat. Laskijoita ovat PS ja Vihr. ja KD.
Kannatustaan kasvattivat SDP, keskusta, kokoomus ja vasemmistoliitto. Kuva: Elena Paspatis / Yle, Silja Viitala / Yle, Petteri Sopanen / Yle ja Mimmi Nietula / Yle, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Perussuomalaisten kannatus laski neljä prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin. Kahden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 20,1 prosenttia. Pudotusta on perussuomalaisille tullut pikkuhiljaa hallituskauden edetessä, mutta nyt kannatus tippuu kuin kivi.

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen pitää perussuomalaisten tulosta poikkeuksellisena.

– Silmään pistää perussuomalaisten kannatuksen romahdus, kai siinä sellaisesta jo voidaan puhua, Pajunen sanoo.

Pajunen kertoo, että perussuomalaiset ovat menettäneet eniten äänestäjiä katsomoon, ja toiseksi eniten keskustalle. Puolue on menettänyt kannatusta myös SDP:lle ja kokoomukselle.

Yli neljän prosenttiyksikön pudotuksia nähdään harvoin. Vuonna 2015 Perussuomalaiset menetti kannatustaan 4,3 prosenttiyksikköä ollessaan mukana Juha Sipilän hallituksessa, joka päätti suurista leikkauksista.

Keskusta ohitti perussuomalaiset

Keskusta nousi perussuomalaisten ohi kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi. Keskustan kannatus kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä 15,6 prosenttiin. Eniten keskusta sai kannatusta perussuomalaisilta. Vielä edellisessä eduskuntavaalikannatusta mittaavassa kannatusmittauksessa perussuomalaiset oli kolmanneksi suosituin puolue.

Pajunen kertoo, että suurin osa keskustan kannatuksen lisäyksestä tulee perussuomalaisilta, jonkin verran katsomosta ja kokoomukselta.

SDP nousi selvästi riihipäätösten jälkeen

Oppositiopuolue SDP pitää paikkansa Suomen suosituimpana puolueena. SDP:n kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä 25,3 prosenttiin. SDP kasvatti hieman kaulaansa kokoomukseen.

– SDP:lle kannatusta on tullut eniten katsomosta, perussuomalaisilta, kokoomukselta, vasemmistoliitolta ja vihreiltä. Demarit on imuroinut nyt vähän joka puolelta, Pajunen sanoo.

Hallitus julkaisi puoliväliriihen päätökset 23. huhtikuuta, minkä jälkeen SDP:n kannatus nousi entistä enemmän ja kokoomuksen entistä maltillisemmin. Riihessä hallitus päätti keventää tuloverotusta niin, että selvästi suurimmat kevennykset saavat yli 10 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat.

– Kyllä kehysriihen päätösten jälkeen oppositio on vahvistunut kokonaisuutena, Pajunen kertoo.

Vasemmistoliitto paransi kannatustaan 0,4 prosenttiyksikköä, ja vihreät menetti 0,9 prosenttiyksikköä kannatustaan.

– Vasemmistoliitto on menettänyt demareille ja saanut vihreiltä, Pajunen kertoo.

Orpon hallituksen kannatus alimmillaan

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 39 prosenttia. Korkeimmillaan hallituksen kannatus oli 52 prosenttia hallituskauden alussa kaksi vuotta sitten. Sipilän (kesk.) hallituksen kannatus oli vastaavassa kohtaa hallituskauttaan 47,9 prosenttia ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen 54,2 prosenttia.

Orpon hallituksessa kannatusta pitää kohtuullisella tasolla kokoomus, jonka kannatus nousi 0,6 prosenttiyksikköä ollen 20,2 prosenttia. Eduskuntavaaleissa 2023 kokoomuksen kannatus oli 20,8 prosenttia.

Kokoomus on hallituspuolueista parhaiten pystynyt pitämään asemiaan, vaikka RKP:n ja kristillisdemokraattienkaan menetykset eivät ole yhtä valtavia kuin perussuomalaisten.

RKP:n kannatus laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Parin vuoden hallitusvastuun aikana RKP:n kannatus on laskenut 4,3 prosentista 3,9 prosenttiin.

– RKP on menettänyt kannattajia oppositioon sekä vihreille että demareille. Siitä voi päätellä, mitkä asiat ihmisiä eivät ole miellyttäneet hallituspolitiikassa, Pajunen sanoo.

Hallituspuolue kristillisdemokraatit menetti 0,3 prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen verrattuna, ja 0,7 prosenttiyksikköä eduskuntavaaleihin 2023 verrattuna.