Syyttäjä lopetti rikos­tutkinnan saamelaiskäräjä­vaaleista – molemmat osa­puolet pohtivat jatkotoimia

Saamelaiskäräjien puheen­johtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso harkitsee jatko­toimenpiteitä. Asian­omistaja Kari Kyrö puolestaan aikoo kannella valtakunnan­syyttäjän virastoon.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieski istuu kokouspöydän ääressä edessään papereita. Takana on hyllykkö, jossa on näytillä saamen kielen oppikirjoja.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieskin mukaan poliisi on tehnyt perusteellisen esitutkinnan. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Syyttäjän päätös lopettaa saamelaiskäräjävaalien rikostutkinta on suuri helpotus sekä silloiselle vaalilautakunnalle että Saamelaiskäräjien entiselle hallitukselle.

Poliisi epäili Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen jäseniä syrjinnästä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden 2023 vaalien yhteydessä. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei hyväksynyt vaaliluetteloon henkilöitä, jotka korkein hallinto-oikeus oli sinne päätöksellään lisännyt.

Poliisi tutki vaalilautakunnan puheenjohtajan Aslak Pieskin työtä tarkoin, mutta nyt hän voi jättää asian taakseen.

– Ei tarvitse enää elää jatkuvan uhan alla. Uskon, että tämä on ollut raskasta myös muille lautakunnan jäsenille.

Pieskin mukaan syyttäjän päätös on valonpilkahdus saamelaisille Suomessa.

– Arkkipiispa pyysi juuri saamelaisilta anteeksi. Nyt poliisin ei tarvitse anoa anteeksiantoa, Pieski lausuu.

Kantelija aikoo viedä asiaa eteenpäin

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon päässyt Kari Kyrö on tyytymätön aluesyyttäjän toimintaan.

Kyrö on yksi rikosilmoituksen tehneistä asianomistajista. Hän sanoo, että Suomi on oikeusvaltio ja sen takia sekä korkeimman hallinto-oikeuden että korkeimman oikeuden lainvoimaisia tuomioita olisi noudatettava.

– Suomen viranomaiset eivät voi olla korruptoituneita, ja siitä syystä asiasta on kanneltava valtakunnan syyttäjän virastoon ja saattaa tiedoksi muihin oikeusvalvontaa suorittaviin tahoihin, sanoo Kyrö.

Valtakunnansyyttäjä voi ottaa harkintansa mukaan aluesyyttäjän ratkaiseman asian uudelleen käsiteltäväksi, mikäli valtakunnansyyttäjä katsoo siihen olevan tarvetta.

Pohjois-Suomen aluesyyttäjän päätöksen mukaan esitutkinta lopetetaan, koska syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yksityinen tai yleinen etu vaadi tutkinnan jatkamista ja syytteen nostamista.

Kyrö on kuitenkin toista mieltä.

– Tämä taistelu ei tähän yhteen aluesyyttäjän päätökseen lopu, sanoo Kari Kyrö.

YK:n komiteat ovat antaneet asiasta ratkaisuja, joiden mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat loukanneet saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Syyttäjän mukaan tämän on hyväksyttävä syy Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen päätöksenteolle.

Juuso: Rikosepäily aiheuttanut mainehaittaa Saamelaiskäräjille

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso pitää syyttäjän päätöstä hyvänä. Rikosepäily ja tutkinta ovat vaikuttaneet häneen henkilökohtaisesti. Juuso toivoo, että nyt Saamelaiskäräjien mustamaalaaminen loppuu.

– Tässä on ehtinyt tapahtua suurta vahinkoa, koska väitteitä on levitetty pitkän aikaa. Tämä pitää nyt saada oikaistua. Toivon, että kaikki jotka ovat olleet valmiita syyttämään ennen kuin mitään on todistettu, osallistuisivat tähän keskusteluun, sanoo Juuso.

Juuso harkitsee myös muunlaisia toimia asian suhteen.

– Entisellä vaalilautakunnalla ja hallituksen jäsenillä on mahdollisuus harkita, onko tässä tapahtunut kunnianloukkauksia tai muuta poliisin toiminnan suhteen. En halua sen enempää spekuloida asiaa, sanoo Tuomas Aslak Juuso.

Asiaa käsiteltiin saamenkielisessä Yle Ođđasat -uutislähetyksessä maanantaina.