Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen haluaisi luopua vapaaehtoisuuteen perustuvasta sopimuspalokuntajärjestelmästä. Sopimuspalokunnat hoitavat Suomessa monin paikoin kaupunkien ulkopuolisia pelastustehtäviä.
– En jaksa uskoa, että pitkällä tähtäimellä on järkevää, että meillä on näin tärkeä toiminto vapaaehtoisvoimien varassa, sanoo Virolainen.
Hyvinvointialueiden rahoitusongelmien vuoksi myös monet sopimuspalokunnat joutuvat säästämään. Säästöt ovat omiaan rapauttamaan vapaaehtoispohjalta toimivaa järjestelmää.
Hyvinvointialuejohtaja Virolaisen mielestä monet sopimuspalokunnat ovat jo nyt henkihievereissään ja niillä on vaikeuksia suoriutua niille annetuista velvoitteista. Hänen mielestään hyvinvointialueiden pitää jollakin aikavälillä varautua korvaamaan sopimuspalokunnat ammattilaisilla.
Yle kysyi kaikilta Suomen pelastuslaitoksilta, miten hyvinvointialueiden säästöt vaikuttavat sopimuspalokuntiin. Toistaiseksi sopimuspalokunnat ovat välttyneet suurimmilta säästöiltä, mutta muutamat pelastuslaitokset ovat joutuneet nipistämään sopimuspalokunnille maksettavasta korvauksesta, koulutuksesta, kaluston uusimisesta ja sopimuspalokuntalaisten varallaolosta.
Sopimuspalokuntia pidetään tärkeänä lisänä pelastuslaitoksille. Joillakin paikkakunnilla pelastustoiminta on kokonaan sopimuspalokuntien varassa.
Ylen kyselyn perusteella pelastuslaitokset eivät ole lakkauttamassa yhteistyötään sopimuspalokuntien kanssa, mutta muutamat sopimuspalokunnat ovat itse lopettaneet sopimuksen, sillä ne eivät ole selvinneet velvoitteistaan henkilöstövajeen vuoksi.
Päijät-Hämeessä säästetään varallaolosta
Päijät-Hämeessä sopimuspalokuntien säästöiksi on sovittu tälle vuodelle vajaat 30 000 euroa. Summa on minimaalinen hyvinvointialueen yli miljardin euron budjetissa, mutta sopimuspalokunnissa pienikin heikennys horjuttaa toimintaa.
Maakunnan reuna-alueilla Sysmässä ja Hartolassa heikennykset sapettavat erityisesti. Onnettomuustilanteissa Sysmän ja Hartolan sopimuspalokunnat ovat lähtövalmiudessa yleensä viidessä minuutissa, vaikka ihan sitä ei vaaditakaan.
Silloin sopimuspalokuntalainen on lähtövalmiudessa eikä mökillä, festareilla, terassilla tai muuten saavuttamattomissa.
Nyt pelastuslaitos on ehdottanut, että varallaolosta tingitään. Hartolan palokunnan pitää tinkiä kuudesta varallaolosta syyskuun loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuutena viikonloppuna joku kolmesta ei päivystä, yksikönjohtaja, savusukeltaja tai paloauton kuljettaja.
Sysmässä puolestaan voi olla kesäviikonloppuja, jolloin varallaololla ei varmisteta sitä, että yksikönjohtaja on lähtövalmiudessa. Sysmän ja Hartolan sopimuspalokuntien säästöistä kertoi ensin Etelä-Suomen sanomat.
Monilla muilla alueilla varallaolosta on kokonaan luovuttu. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sopimuspalokuntalaisille maksetaan vain tehdyistä keikoista hälytyskorvauksia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut säästötoimi, vaan EU:n työaikadirektiivin aiheuttama järjestely.
Koulutuksesta karsitaan
Pienillä paikkakunnilla paloja lähtee sammuttamaan joukko sopimuspalokuntalaisia, vaikka heillä ei olisikaan päivystysvuoroa. Kun naapurin talo palaa, on selvää, että tutut palokuntalaiset lähtevät liikkeelle.
Harvaan asutuilla paikkakunnilla sopimuspalokunnilla on kuitenkin ollut pitkään vaikeuksia saada toimintaan uusia jäseniä.
Sopimuspalokuntalaiselta vaaditaan myös hyvää kuntoa ja taitoa sekä jatkuvaa harjoittelua ja kouluttautumista. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa säästetään nyt myös koulutuksesta.
Sysmän VPK:n puheenjohtaja Jesse Hildén harmittelee, etteivät paikkakunnan nuoret päässeet tänä vuonna savusukelluskoulutukseen.
– Meiltä olisi tullut kuusi hakijaa savusukelluskurssille, mutta kurssia ei olekaan. Toivottavasti jätkät jaksavat rimpuilla leuanvetotangoissa ensi vuoteen asti, sanoo Hildén.
Monet kokeneet palokuntalaiset pelkäävät, että nuorten kiinnostus palokuntatoimintaan hiipuu, jos he eivät saa koulutusta tarpeeksi ajoissa.
Päijät-Hämeen vs. pelastuspäällikkö Jani Aaltonen tietää, että nuorten sitouttaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta sopimuspalokunnat toimivat tulevaisuudessakin.
Aaltosen mukaan pelastuslaitos kouluttaa nuoria niin paljon kuin mahdollista. Pelastuslaitos järjesti vastikään C-korttikoulutuksen vajaalle 40 sopimuspalokuntalaiselle.
– Koulutus lähtee joskus ihan perusteista, että saisimme edes paloautot liikkeelle, puuskahtaa Aaltonen.
Savusukellustaidon puutetta on korvattu kouluttamalla vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä.
Aaltonen myöntää, että sopimuspalokuntien säästövaateet ovat ennenkuulumattomia, mutta hän muistuttaa, että myös ammattipalokunnista on tiristetty säästöjä niin että tuntuu.
– Viime vuonna lähdimme vajaalla henkilöstöllä liikkeelle 21 kertaa, tänä vuonna henkilöstövaatimus on alitettu jo 15 kertaa, sanoo Aaltonen.
Pelastusylitarkastaja varoittaa hyvinvointialueita säästöjen vaikutuksista
Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö on huolissaan hyvinvointialueiden säästöjen vaikutuksista. Hän toimii itsekin aluevaltuutettuna Satakunnan hyvinvointialueella.
– Vetoan päättäjiin, että säästäminen väärässä paikassa voi tuoda huomattavan paljon isompia kustannuksia toisaalla.
Lepistö muistuttaa vapaaehtoisen palokuntayhdistysten pitkästä historiasta ja merkityksestä yhteisöllisyyden kehtona. Sopimuspalokunnat tulevat myös huomattavasti ammattipalokuntaa halvemmaksi.
– Säästöt voivat näivettää vapaaehtoisen sopimuspalokuntatoiminnan pois totaalisesti. Jos aluehallintovirasto havaitsee selviä puutteita palveluiden toteuttamisessa, voi puutteiden korjaaminen tulla kalliiksi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen sanoo, että riskit on tiedossa. Hänen mukaansa hyvinvointialueen säästöt yritetään saada kasaan mahdollisimman vähin vaurioin.
– Me olemme eläneet yli varojemme. Se valitettavasti tarkoittaa sitä, että joissakin asioissa palvelutaso saattaa laskea.
KORJATTU 28.5.2025 klo 10.56: Uutisen otsikko korjattu muotoon ”Hyvinvointialuejohtajalta raju ehdotus: vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä luovuttava”, koska hyvinvointialuejohtaja puhui uutisessa vain vapaaehtoisuuteen perustuvasta sopimuspalokuntajärjestelmästä. Aiempi otsikko oli ”Hyvinvointialuejohtajalta raju ehdotus: sopimuspalokunnista luovuttava”.