Sekä työntekijät että työnantajat ovat tyytymättömiä hallituksen tuoreeseen esitykseen määräaikaisista työsopimuksista.
Työnantajista laki on liian lepsu, työntekijäpuoli taas toteaa, että hallitus kurittaa työntekijöitä ilman syytä.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.
Esityksen mukaan tämän voi tehdä silloin, kun työntekijä tulee ensi kertaa työnantajan palvelukseen tai kun edellisestä työsuhteesta saman työnantajan kanssa on kulunut yli viisi vuotta.
Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä antoi tänään lakiesityksen lausuntokierrokselle. Työryhmän työstä jättivät eriävän mielipiteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Yrittäjät sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.
SAK: Järkyttävää ja hirvittävää
Työntekijäpuoli vastustaa koko lakihanketta. Sen mukaan se lisää työmarkkinoiden epävarmuutta. SAK:n mukaan hallitus jatkaa työntekijöiden kurittamista.
– Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset ovat työntekijöiden kannalta järkyttäviä. Niiden hirvittävyyttä lisää se, että hallitus on jo tähän mennessä leikannut työntekijöiden oikeuksia ennätyksellisen rankasti, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo.
Hän toteaa Ylelle, että koko laki pitäisi vetää pois. Sillä ei ole työllistäviä vaikutuksia, ei hyötyä Suomen taloudelle, vaan kyse on vain työntekijöiden kurittamisesta.
Sahlberg arvioi muutoksen lisäävän määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja siten myös työelämän epävarmuutta.
– Jos muutokset toteutetaan ja määräaikaisten työsopimusten käyttöä helpotetaan merkittävästi, toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset eivät enää olisi jatkossa ensisijainen työsuhdemuoto, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.
– Kaikkiaan hallituksen esittämät muutokset toisivat enemmän haittoja kuin hyötyjä, joten mielestämme ne pitäisi vetää takaisin. Jos niissä edetään, jatkovalmistelussa on varmistettava, ettei raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisäänny, hän sanoo.
EK: Vesittynyt lakiesitys ei vastaa hallitusohjelman linjausta
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan esitys on liian lepsu, kun sitä vertaa hallitusohjelmaan.
Hallitusohjelman linjauksen mukaan työsopimus on jatkossa mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi.
– Työryhmän esityksessä hyvää on luonnollisesti se, että niillä pyritään alentamaan yritysten kynnystä palkata työntekijöitä esimerkiksi määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpottamalla. Mutta huonoa esityksessä on kuitenkin se, että ne jäävät puolitiehen, sanoo EK:n asiantuntija Katja Leppänen.
– Lakiesitys sisältää useita rajoituksia, joista ei ole sovittu hallitusohjelmassa ja jotka osittain vesittävät uudistuksen tavoitetta työllistämiskynnyksen alentamisesta.
– Rajoituksia ovat lakimuutoksen rajaaminen koskemaan ensimmäisiä työsopimuksia, lakimuutoksen sisältämä työntekijän irtisanoutumisoikeus ilman perustetta ja lakimuutoksessa työnantajalle asetettava uusi byrokraattinen selvitysvelvollisuus.
Valitettavasti työryhmän mietintöön sisältyvät lakiesitykset eivät kuitenkaan toteuta työryhmälle asetettua toimeksiantoa näistä minkään uudistuksen osalta kuin vain osittain, EK:n eriävä mielipide toteaa.
Suomen Yrittäjät on tyytyväinen esitykseen ja pitävät niitä oikeansuuntaisina, mutta myös liian lepsuina.
– Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on merkittävä uudistus, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös määräaikaisien työsopimuksien solmimisen helpottaminen on tärkeää, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Lakiesitys tiivistettynä: Ei perusteluja kolmelle ensimmäiselle määräaikaiselle sopimukselle
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, kun työntekijä tulee ensi kertaa työnantajan palvelukseen tai kun edellisestä työsuhteesta saman työnantajan kanssa on kulunut yli viisi vuotta.
Ilman perusteltua syytä tehtäviä määräaikaisuuksia saisi tehdä enintään kolme, ja niiden yhteiskesto voisi olla enintään vuoden.
Sopimus, joka on kestänyt yli kuusi kuukautta, olisi irtisanottavissa normaaliin tapaan. Työsopimuksen päättyessä työnantajan tulisi antaa perusteltu selvitys mahdollisuudesta toistaiseksi voimassa olevaan työhön tai määräaikaisuuteen perustellusta syystä. Tällä pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä, kuten syrjintää raskauden tai perhevapaan vuoksi.
Lomautusilmoitusaika lyhenisi viikoksi
Työnantajan velvollisuus ilmoittaa lomautuksesta lyhenisi nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Lisäksi työnantaja ja henkilöstön edustaja voisivat sopia paikallisesti lyhemmästä ilmoitusajasta, vaikka työehtosopimus edellyttäisi pidempää aikaa.
Jatkossa takaisinottovelvollisuus koskisi vain työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää.
Velvollisuus tarkoittaa irtisanotun työntekijän takaisin ottamista, jos samaan tai samankaltaiseen työhön tarvitaan tekijöitä neljän kuukauden sisällä irtisanomisesta – tai kuuden kuukauden sisällä, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.