Internetissä tapahtuvien huijausten määrä ja tekotapojen kirjo ovat lisääntyneet. Ihmiset ovat myös tottuneet kasvaviin huijausyrityksiin, ja se käy ilmi tavallisten suomalaisten kokemuksista, joita Ylen uutinen kolmivaiheisesta verkkohuijauksesta kirvoitti.
Kysyimme uutisen jälkeen yleisön kokemuksia verkkohuijauksista ja saimme runsaasti vastauksia.
Vastauksissa kerrotaan eläkeajalle varattujen, kymmenien tuhansien eurojen säästöjen katoamisesta yhdessä yössä, toistuvista laittomista tilinostoista, huijauspuheluiden tulvista, arjen hankaluuksista ja stressistä.
Helsinkiläinen Erja Pyykkö kertoo, että huijarit ovat koetelleet häntä jo kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla toistuvat nostot havaitsi Pyykön pankki, josta hänelle soitettiin. Toisella kertaa alkoi tulla toistuvasti aiheettomia Uber-taksipalvelun veloituksia.
Pankki toimi molemmissa tapauksissa Pyykön mukaan hyvin, ja hänelle korvattiin menetykset. Häntä harmittaa vain se, ettei ensimmäisestä huijauksesta tehtyä rikosilmoitusta tutkittu.
– Suorastaan raivostuin, kun tuli ilmoitus siitä, ettei rikosta tutkita, koska summa on niin pieni. Minulta vietiin 1 500 euroa. Se ei minun mielestäni ollut pieni summa.
Suorastaan raivostuin, kun ilmoitettiin, ettei rikosta tutkita.
Erja Pyykkö, Helsinki
Sisä-Suomen poliisin tietoverkkoavusteisten rikosten tutkinnan yksikön rikoskomisario Markku Laakso ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Hän toteaa, että kaikkia rikoksia ja niiden esitutkintaa koskee esitutkintalaki, jonka mukaan poliisilla on velvollisuus aloittaa esitutkinta, jos on syytä epäillä rikosta.
– Se laki ei tunne mitään euromääräisiä rajoituksia, Laakso toteaa.
Esitutkintaan vaikuttaa toisaalta Laakson mukaan myös toinen laki eli laki pakkokeinoista, jonka mukaan poliisin käyttämien keinojen on oltava oikeassa suhteessa epäiltyyn rikokseen. Usein verkkoavusteisten rikosten vakavuusaste kasvaa esitutkinnassa.
– Nämä ovat sarjarikoksia. Yhden tapauksen kautta saadaan usein johtolanka, jonka avulla saadaan selvitettyä suuri määrä rikoksia.
Jos olisi lähtenyt rahaa, olisin ottanut yhteyttä poliisiin.
Kalle Hagfors, Espoo
Jos rikos jää yritykseksi, eikä rahaa menetetä, moni jättää rikosilmoituksen tekemättä.
Näin toimi espoolainen Kalle Hagfors, jota yritettiin huijata Tori.fi-alustalle tehdystä ilmoituksesta kalasteltujen tietojen avulla.
– Jos olisi lähtenyt rahaa, niin todellakin olisin ottanut yhteyttä poliisiin, hän kertoo.
Huijausyrityksiä lisää se, että Pohjoismaissa pankien tunnistautumista käytetään laajasti myös muussa kuin varsinaisessa pankkiasioinnissa. Tämä näkyi myös Ylelle tulleissa vastauksissa.
Tilanne ei ole helpottumassa. Syksyllä tulee voimaan EU:n pikamaksuasetus, joka entisestään nopeuttaa verkon kautta tapahtuvia siirtoja tililtä toiselle. Pankkeja ja rahoituslaitoksia valvova FIVA on jo viime syksynä vaatinut pankeilta nykyistä monitasoisempaa turvaa asiakkaiden käyttöön.
Kannattaa lopettaa se puhelu heti ja tarkistaa asiat omasta pankista.
Hemmo Saastamoinen, Vantaa
Huijausyritykset ovat ihmisten kertoman perusteella jo tuttuja. Vantaalainen Hemmo Saastamoinen kertoi, että joutui huijauspuhelun kohteeksi autoa ajaessaan. Hän tunnisti yrityksen heti.
– Kannattaa lopettaa se puhelu, ja tarkistaa sitten omasta pankista, mitä tilillä on tapahtunut.
Huijarit käyttävät myös yleisesti luotettavana pidettyjä julkisuuden henkilöitä hyväkseen huijausilmoituksissa.
Sellaisesta kertoo Tarja Kasurinen Pielavedeltä.
– Näin Facebookissa valemainoksen, jossa tunnettu toimittaja muka kertoi tuottavasta sijoituspalvelusta. Innostuin ja annoin sinne yhteystietoni. Seurasi puheluiden tulva.
Minä vain painoin punaista ja estin puhelut.
Tarja Kasurinen, Pielavesi
Kasurinen oli varmistanut, etteivät pelkät yhteystiedot riitä rahojen viemiseen. Silti soitot rasittivat.
– Minä vain painoin aina punaista ja estin puhelut. Siitä tuli valtavasti stressiä ja huolta, kun mietin, voisivatko he jollakin tavalla päästä käsiksi rahoihini.
Huijausyritysten kohteet kertovat harmista ja hankaluuksista, joita jo pelkästä yrityksestä seurasi.
Kun pankkitili suljetaan, saattoi mennä viikkoja ennen kuin uusi tili saatiin auki. Avaaminen saattoi vaatia kymmenien kilometrien matkan pankin konttoriin. Laskuja ja arjen maksuja oli järjesteltävä.
Yksi uhreista aikoi pankin suosituksesta tehdä rikosilmoituksen, mutta havaitsi sen mahdottomaksi ilman pankin tunnistautumispalvelua. Se oli tilin ohella katkolla.
Sitten hän pääsi asiaan ja kysyi pankkitunnuksiani.
Annemari Santikko, Pori
Yllättävä ”asiakaspalvelutilanne” oli myös porilaisen Annemari Santikon kokema huijausyritys.
Hänelle soitti asiakaspalvelijana esiintynyt ”Mirko”, joka kysyi, oliko Santikko tehnyt 1 400 euron tilisiirron belgialaiselle tilille.
”Mirko” kertoi peruvansa tuon siirron. Hän jatkoi puhelua ja kertoi siitä, miten paljon huijausyrityksiä nykyisin on ja pyrki Santikon mukaan luomaan itsestään luotettavan auttajan mielikuvan.
– Sitten hän pääsi asiaan ja kysyi suoraan pankkitunnuksiani, joilla muka voitaisiin jotenkin estää näitä huijausyrityksiä. Se oli aika heikko esitys, Santikko tuhahtaa.
Pankista soitettiin ja kysyttiin, olenko ollut Amerikassa.
Leif Bagge, Porvoo
Samantyyppinen tilanne oli viime viikolla myös porvoolaiselle Vesa Kiviniemellä.
Hän ymmärsi heti, että kyse oli huijauksesta.
– Soitin heti parille tuntemalleni ikäihmiselle ja varoitin heitä, Kiviniemi kertoo.
Kiviniemi kertoo, että joutui jo aiemmin huijausyrityksen kohteeksi. Hänen tietokoneensa väitettiin saastuneen, ja ryhdyttiin sen jälkeen kalastelemaan tietoja pankkiasioinnista. Silti yksi kokemus ei takaa huijausyritysten välttämistä.
Kansainvälisen yrityksen IT-päällikkönä toiminut Leif Bagge Porvoosta on kokenut paljon tietoturvaan kohdistuneita hyökkäyksiä työurallaan. Häntä ei ole onnistuttu huijaamaan.
Silti hän sai kerran yllättävän soiton.
– Pankista soitettiin ja kysyttiin, että oletko ollut viime viikolla Amerikassa, hän muistelee.
Selvisi, että Baggen pankkikortin tiedot oli kopioitu ja siirretty Yhdysvaltoihin. Pankki kuoletti kortin, ja hän sai rahansa takaisin.