El Salvadorissa syntyneen Kilmar Ábrego Garcían tapaus on kuukausia ollut presidentti Donald Trumpin ja Yhdysvaltain oikeuslaitoksen välisen kamppailun ytimessä.
Ábrego García on yksi yli 200 ihmisestä, jotka Trumpin hallinto lennätti maaliskuussa El Salvadoriin, jossa heidät suljettiin pahamaiseen CECOT-jättivankilaan.
Karkotusten laillisuudesta on nostettu lukuisia oikeusjuttuja ja myös Yhdysvaltain korkein oikeus on ottanut niihin kantaa.
Ábrego Garcían tapaus on kuitenkin erityinen. Oikeusistuin totesi vuonna 2019, että häntä ei saa karkottaa El Salvadoriin, koska siellä hänen henkensä olisi vaarassa. Päätöstä ei ole kumottu.
Trumpin hallinnon sisällä huomattiin pian, että Ábrego Garcíaa ei olisi saanut laillisesti karkottaa.
The New York Timesin mukaan Trumpin hallinnossa alettiin kiivaasti etsiä ratkaisua noloon tilanteeseen. Hallinnossa keskusteltiin muun muassa Ábrego Garcían leimaamisesta katujengi MS-13 johtohahmoksi. Ongelma oli se, että mitään todisteita sellaista ei löytynyt.
Huhtikuun alussa hallintoa edustava oikeusministeriön lakimies myönsi oikeudessa, että tapauksessa oli tehty virhe ja Ábrego Garcíaa ei olisi pitänyt karkottaa.
Trumpin oikeusministeri Pam Bondi erotti sen jälkeen hallinnon virheen oikeudessa myöntäneen kokeneen lakimiehen.
Korkeimman oikeuden uhmaamista
Yhdysvaltain korkein oikeus määräsi 10. huhtikuuta, että Trumpin hallinnon tulee edistää Ábrego Garcían paluuta Yhdysvaltoihin.
Trumpin hallinto on lähes kolmen kuukauden ajan väittänyt, ettei se voi tehdä asiassa yhtään mitään, koska El Salvador on itsenäinen valtio.
Väite on koko ajan ollut täysin absurdi, koska El Salvadorin itsevaltainen presidentti Nayib Bukele on erittäin hyvissä väleissä Trumpin kanssa. Jos Trump pyytäisi El Salvadoria palauttamaan sinne karkotetut, maa tekisi niin välittömästi.
Asia tuli nyt toteen näytetyksi. Kun Yhdysvallat esitti Ábrego Garcíaa koskevan pidätysmääräyksen ja pyysi palauttamaan hänet, El Salvador teki niin heti.
Perjantaina Ábrego García palautettiin Yhdysvaltoihin. Hänet pidätettiin ja häntä vastaan nostettiin kovia syytteitä.
Häntä ei ole koskaan tuomittu mistään rikoksesta, mutta nyt häntä syytetään ihmissalakuljetuksesta. Hänen syytetään kuljettaneen laittomia siirtolaisia erityisesti maan sisällä. Lisäksi hänen väitetään salakuljettaneen aseita ja huumeita.
The New York Timesin mukaan syyttäjät olivat riidelleet viikkoja syytteistä, mikä johti yhden syyttäjien esimiehen eroon.
Syytteiden mukaan Ábrego García voisi saada jopa 10 vuoden vankeustuomion jokaisesta yksittäisestä salakuljettamastaan henkilöstä. Se tarkoittaisi vankeustuomiota, joka olisi ”paljon pidempi kuin syytetyn jäljellä oleva elämä”, syyttäjät totesivat oikeudelle.
Trumpin hallinto yritti välttää oikeuden halventamistuomion
Trumpin hallinto löysi siis kuukausien etsimisen jälkeen keinon, jolla se yrittää ratkaista kiistan, joka oli vienyt sen avoimeen yhteenottoon oikeuslaitoksen ja jopa korkeimman oikeuden kanssa.
Liittovaltion tuomarit ovat uhanneet hallinnon edustajia tuomiolla oikeuden halventamisesta.
Tilanne on kärjistynyt myös siksi, että Trumpin hallinto on käytännössä jo lähes kolme kuukautta avoimesti uhmannut Yhdysvaltain korkeimman oikeuden määräystä edistää Ábrego García paluuta maahan.
Ábrego Garcían syyttäminen rikoksista saattaa viedä pohjan pois oikeusjutulta, jossa käsitellään itse karkotuksen laillisuutta.
Yhdysvalloissa on käynnissä kuitenkin myös muita oikeusjuttuja, joissa oikeus on määrännyt hallinnon edistämään väärin karkotetun siirtolaisen palauttamista.
Keskiviikkona hallinto poikkeuksellisesti noudatti oikeuden määräystä ja palautti Meksikoon karkotetun guatemalalaisen miehen Yhdysvaltoihin.
Muiden karkotettujen tapaus on edelleen auki
Korkein oikeus on myös edellyttänyt, että karkotettavaksi määrätyllä tulee olla oikeus haastaa viranomaispäätös oikeudessa.
Pari päivää sitten liittovaltion tuomari James Boasberg määräsi, että hallinnon on pystyttävä järjestämään El Salvadoriin jo karkotetuille lähes 140 venezuelalaiselle mahdollisuus haastaa karkotuksen laillisuus oikeudessa.
Tuomarin vihainen päätös piti miesten kohtaloa kafkamaisena. Trumpin hallinto lennätti maaliskuussa 137 venezuelalaista El Salvadoriin ja heidät on suljettu pahamaineiseen CECOT-vankilaan.
Trumpin hallinto on väittänyt, ettei se voi tehdä asialle mitään, koska miehet ovat jo El Salvadorissa.
Tuomari Boasberg totesi päätöksessään, että vaikka presidentillä on laajat oikeudet päättää ulkopolitiikasta, hallinnon tulee korjata laittomat päätöksensä.
– Jos näin ei ole, hallinto voi napata kenet tahansa kadulta, luovuttaa hänet johonkin ulkomaahan ja sulkea sillä mahdollisuuden mihinkään korjaavaan toimeen, tuomari jyrisi päätöksessä.
Käytännössä Yhdysvallat maksaa El Salvadorille miesten vankina pitämisestä.
Ábrego Garcían palauttaminen osoittaa, että halutessaan Trumpin hallinto toki kykenisi palauttamaan miehet Yhdysvaltoihin, jos se niin haluaisi.
Trumpin hallinto vastustaa sitä kuitenkin jyrkästi.
Se käytti karkotusten perusteena ikivanhaa sota-ajan lakia, jonka laillisuus tässä tarkoituksessa on jo haastettu useissa oikeusjutuissa.
CBS News -yhtiön selvityksessä todettiin, että 75 prosentilla näistä karkotetuista ei ole mitään rikostuomiota, silti he istuvat nyt CECOT-vankilassa.
Perinteisesti republikaaneja tukenut oikeistolainen Cato-instituutti taas totesi selvityksessään, että vähintään 50 karkotetuista miehistä oli itse asiassa saapunut Yhdysvaltoihin laillisesti, eli he eivät olleet laittomia siirtolaisia, kuten hallinto väittää.
– USA:n hallinto ei ole ainoastaan evännyt näiltä miehiltä oikeutta lailliseen oikeuskäsittelyyn. Useimmissa tapauksissa se ei ole esittänyt mitään informaatiota siitä, mitä se väittää näiden miesten tehneet ansaitakseen joutua vangituksi El Salvadoriin, Cato-instituutin raportissa todetaan.
Juuri tällaisten syiden takia Trumpin hallinto ei missään tapauksessa halua, että se vaarallisiksi jengirikollisiksi leimaamat miehet saisivat oikeudenkäynnin Yhdysvalloissa.