Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoivat tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että he hakevat parlamentaarista tukea ”velkajarrulle” syksyn aikana.
Kyse on EU:n uusista finanssipoliittisista säännöistä, joista hallitus antaa kansallisen esityksen lähiaikoina lausuntokierrokselle.
Eduskuntaan se tulee hieman myöhemmin.
– Hallitus antaa esityksen eduskunnalle syksyllä, pääministeri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Orpon mukaan hallituspuolueet kävivät esityksen sisältöä läpi keskiviikkona kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa parlamentaarisesti. Hänen mukaansa esityksessä on kyse ennen kaikkea ”velkajarrusta”.
– Nyt lähdimme alustavasti keskustelemaan siitä, miten kaikki puolueet sitoutuvat poliittisesti tähän lainsäädäntöön, Orpo kertoi.
Orpon mukaan muut puolueet antoivat myönteistä palautetta siitä, että hallituksen esitystä käytiin jo tässä vaiheessa läpi. Myönteistä hänen mielestään oli myös se, että julkisen talouden vaikea tilannekuva jaettiin laajasti puolueiden keskuudessa.
Arviointineuvosto määrittelisi menojen suuruuden
Orpon mukaan olisi hyvä, että tulevaisuudessa ”riippumaton arvioitsija” määrittelisi nettomenouran, johon hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet sitoutuisivat. Tämä riippumaton arvioitsija olisi Talouspolitiikan arviointineuvosto.
– Julkista taloutta pitää hoitaa niin, että velka vähenee, valtiovarainministeri Riikka Purra kuvasi sääntöjä tiedotustilaisuudessa.
Lähtökohdat velan vähentämiseen ovat lähitulevaisuudessa vaikeat. Puolustusmenot kasvavat lähivuosina useilla miljardeilla, ja sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu rahaa väistämättä enemmän kuin nykyään.
EU:n taloussäännöt uudistuivat keväällä 2024.
Jäsenmaita vaaditaan tekemään niin sanottu finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma vähintään neljäksi vuodeksi. Suunnitelmassa jäsenmaat sitoutuvat noudattamaan niin sanottua nettomenopolkua eli sallittua julkisten menojen vuotuista kasvuvauhtia.
Säännöt asettavat rajoja esimerkiksi julkisen velan määrälle ja julkistalouden alijäämälle.
Jos julkistalouden alijäämä ylittää kolme prosenttia, maa voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn eli komission ja muiden jäsenmaiden valvomiin sopeutustoimiin.
Purra: Suomen olisi hyvä miettiä omia rajoja velkaantumiselle
Valtiovarainministeri Purran mukaan eduskuntapuolueiden olisi hyvä miettiä myös kansallisia rajoja velkaantumiselle.
– Hallitusohjelmassa se on varsin yksiselitteinen eli pohjoismainen taso. Tämä on tietysti meille hyvin kaukainen tavoite, Purra sanoi.
Suomessa julkisen talouden alijäämä on jo toista vuotta peräkkäin ollut sallittua suurempi, mutta Suomi ei toistaiseksi ole joutunut julkisuudessa paljon esillä olleelle ”talouden tarkkailuluokalle”.
Toimiin joudutaan myös silloin, jos jäsenmaiden julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen julkinen velka on yli 80 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Komissio on kuitenkin tulkinnut velkasääntöä löysemmin. Koronapandemian ja Ukrainan sodan jäljiltä huomattava osa jäsenmaista ylittää velkarajan.
Toki muissa Pohjoismaissa se on huomattavasti alempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut alle 40 prosenttia.
Finanssipoliittinen suunnitelma sisältää myös uudistuksia ja investointeja, joiden toteuttamiseen maat voivat hakea lisäsopeutusaikaa.