Suomessa riittää edelleen uskoa siihen, että vihreän vedyn ja sen jatkotuotteiden jalostamisesta tulee miljardien bisnes tulevaisuudessa.
Vielä vuosi sitten Porin Suomi-areenan vetykeskusteluissa ilmassa oli paljon toiveikkuutta vetytalouden läpimurron laajuudesta ja nopeudesta. Onhan kyse puhtaasta ja kotimaisesta tavasta tuottaa energiaa, jolla korvataan fossiilisia tuotteita.
Tänä kesänä äänenpainot eivät olleet enää aivan yhtä riehakkaita, vaikka uskoa edelleen riittää.
Yksi ilonaiheista on se, että Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos aloitti kaupallisen toimintansa helmikuussa Satakunnassa Harjavallassa.
Suunnittelupöydällä vihreän vedyn tuotantoon liittyviä hankkeita toki riittää.
Esimerkiksi Harjavallan laitoksen omistaja eli P2X-yhtiö suunnittelee nyt Harjavaltaa huomattavasti suurempien vetytehtaiden rakentamista Joensuuhun ja Ouluun.
Kristiinankaupungissa Koppö Energia on jo saanut rakennusluvan kymmenen kertaa Harjavallan laitosta suuremmalle, vihreästä vedystä synteettistä metaania tai metanolia valmistavalle tehtaalle.
Nordic Ren-Gas -yhtiöllä puolestaan on vastaava suunnitelma Poriin rakennettavasta laitoksesta.
Torstain uutinen on, että Rauman sataman alueelle on suunnitteilla miljardiluokan vihreän vedyn ja synteettisen maakaasun tuotantolaitos.
Monet tekijät hidastavat nyt kehitystä
Suomi-areenan keskustelulavalla vetytalouden hitaalle etenemiselle löydettiin monia syitä.
Investointipäätöksiä jarruttavat esimerkiksi geopoliittinen epävarmuus ja vihreän vedyn korkea hinta fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna.
– Vihreä siirtymä maksaa. Ennen kuin olemme siinä tilanteessa, että puhdas polttoaine on myös hinnaltaan kilpailukykyinen, tarvitsemme monenlaisia toimia. Tärkeintä on poliittinen tahto, sanoi P2X-yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit.
Keskusteluun osallistunut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) korosti, että vetyinvestointien saamiseksi epävarmuustekijöitä pitäisi olla mahdollisimman vähän.
– Tärkeintä on, että investointiympäristö pysyisi vakaana. EU-tasolla olisi pidettävä kiinni ilmastotavoitteista, jotta puhtaisiin teknologioihin investoiminen olisi kannattavaa, Multala totesi Ylen haastattelussa.
Multala arveli, että myös viivästykset EU:n ilmastolakiesityksessä ovat osaltaan luoneet epävarmuuden ilmapiiriä.
– Pohditaan, millainen komission esitys on, pidetäänkö siinä kiinni tavoitteista ja onko suunta edelleen sama, ministeri Multala sanoi.
Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen pitää vetytalousinvestointien etenemisvauhtia aivan odotettuna.
Ala etenee nyt pienin askelin ja varautuu tulevaisuuden jättihankkeisiin. Janhunen pitääkin tärkeänä, että nyt tehdään asioita, jotka edistävät alan investointeja tulevaisuudessa.
Myös hän näkee keskeisenä sen, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni EU-tasolla.
– Pitää uskoa, että EU:n kilpailukyky globaalissa kilpailussa syntyy seuraavina vuosikymmeninä siitä, että pidämme huolta ilmastosta.
Marko Janhusen mukaan Suomen kasvun mahdollisuus tulee fossiilitaloudesta luopumisesta vuoteen 2035 mennessä.
– Kasvun idut ovat siinä, että seuraavina vuosikymmeninä jalostamme uusiutuvaa sähköä korkea-arvoisiksi tuotteiksi ja myymme niitä Eurooppaan. Pidetään siitä kiinni, Janhunen kiteytti.
Metsäteollisuudella rooli jatkojalostuksessa
Suomi-areenan vetykeskustelussa nousi esiin myös metsäteollisuuden rooli vihreästä vedystä jatkojalostettavissa tulevaisuuden tuotteissa.
Suomen metsäteollisuus tuottaa vuodessa suurimman osan Suomessa syntyvästä biogeneettisestä hiilidioksidista. Sitä voidaan vihreän vedyn kanssa jalostaa muun muassa synteettiseksi polttoaineeksi.
Biogeneettistä hiilidioksidia syntyy myös esimerkiksi biomassaa polttoaineena käyttävistä lämpövoimaloista.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että teollisuudessa talteen otetusta hiilidioksidista valmistetuilla tuotteilla olisi Suomessa potentiaalia miljardien eurojen liiketoimintaan.
Esimerkiksi norjalainen Norsk-e-Fuel suunnittelee synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksia Raumalle ja Imatralle. Ranskalaisella Verso Energyllä taas on miljardiluokan hankkeita vireillä Oulussa ja Torniossa.
Hiilidioksidin talteenotto on Suomessa vielä alkutaipaleellaan. Metsä Group on käynnistämässä tiettävästi metsäteollisuuden ensimmäistä talteenottolaitoksen pilottihanketta Rauman tehtaallaan lähiaikoina.