Metsien hiilinielujen romahdus eli nykyhallituksen hankalin ilmastopoliittinen ongelma jää osin seuraavan hallituksen ratkottavaksi, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).
– Työtä jää varmasti ihan merkittävässä määrin myös tulevalle hallitukselle, Multala sanoo Ylen haastattelussa.
Multala kommentoi hiilinieluja tuoreen ilmastovuosikertomuksen yhteydessä torstaina.
Vuosikertomus on ilmastolain edellyttämä, vuosittainen raportti päästöistä ja ilmastotoimista. Valtioneuvosto luovuttaa vuosikertomuksen eduskunnalle tänään perjantaina.
Poliittisia päätöksiä hiilinielujen korjaamisesta on odotettu siitä lähtien, kun tilastot osoittivat metsien ja maankäytön muuttuneen nielusta päästölähteeksi. Ongelma paljastui Marinin (sd) hallituksen loppumetreillä ja kaatui Orpon (kok.) hallituksen ratkaistavaksi.
Aiemmin metsät ja maankäyttö sitoivat muita ilmastopäästöjä, ja niille on siksi laskettu keskeinen rooli sekä Suomen oman hiilineutraalisuustavoitteen että EU-sitoumusten saavuttamisessa.
Hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on laskettu sen varaan, että nielut poistaisivat yhtä paljon hiiltä kuin päästöjä on jäljellä. EU:n ilmastolaissa Suomi taas on sitoutunut säilyttämään metsien hiilinielun tietyn kokoisena.
Orpo hallituksineen on luvannut tuoda puuttuvat ilmastotoimensa pöytään varsinaisesti vasta ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä. Strategian luonnos julkaistaan viimein ensi viikolla.
Multala kertaa, että hallitus on jo kevään puoliväliriihessä päättänyt muun muassa tuesta metsien lannoittamiseen ja metsätuhojen ehkäisyyn.
Toimien on kuitenkin arvioitu lisäävän hiilinielua joitain miljoonia tonneja, kun taas ilmastovuosikertomuksessa arvioidaan, että puuttuvat toimet olisivat jopa 34 miljoonan tonnin mittaluokassa.
Aikooko hallitus esittää lisää toimia hiilinielujen korjaamiseen tulevassa energia- ja ilmastostrategiassa?
– Kyllä siellä varmasti jotain keinoja on, mutta mittakaava on haastava. On selvää, että tarvittaisiin lisää toimia myös tulevilta hallituksilta.
Ministeri kiistää, että nykyhallitus olisi jo tiputtamassa hanskat nielujen suhteen. Hänen mukaansa töitä tehdään edelleen.
Hiilinieluja ovat pienentäneet hakkuut, puuston kasvun hidastuminen ja maaperästä tulevat päästöt.
Asiantuntijat ovat esittäneet ratkaisuksi aiemmin muun muassa puupolttoaineiden verotukseen liittyviä keinoja, jotka vähentäisivät hakkuita epäsuorasti.
Ministerin suurin huoli on EU
Multala sanoo olevansa erityisen huolissaan Suomen EU-velvoitteiden toteutumisesta. Ne ”erääntyvät” nopeammin, kuin kansallinen hiilineutraalisuustavoite.
– Huoleni kohdistuu siihen, miten pystymme selviytymään EU-tason velvoitteista, jotka meitä velvoittavat huomattavasti nopeammin. Jos pääsemme niitä lähemmäksi ja pystymme täyttämään niitä, tilanne on parempi myös meidän oman hiilineutraalisuustavoitteen osalta, Multala sanoo.
Näkymä on sanalla sanoen lohduton. Metsien ja puutuotteiden yhteensä pitäisi sitoa reilut 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidia per vuosi niin sanotulla ensimmäisellä kaudella 2021–25.
Suomelle on kertynyt jopa yli 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan metsänielun verran takamatkaa ja kuromiseen on aikaa kuluva vuosi.
Hallitus on todennut jo ohjelmassaan, ettei Suomi tule yltämään ainakaan ensimmäisen kauden tavoitteeseen.
Multalan mukaan hallitus keskittyy nyt erityisesti EU:ssa vaikuttamiseen, että Suomi saisi käyttöönsä kaikki mahdolliset joustot.
Hänen mukaansa Suomi ei ole toistaiseksi ryhtynyt hankkimaan nieluyksiköitä, joilla vaje voitaisiin kompensoida. Yksiköitä ei ole ministerin mukaan tällä hetkellä edes saatavilla.
Yksiköistä on arvioitu kertyvän miljardeja maksettavaa.
Ministerin mukaan Suomi pyrkii myös tarkentamaan nielujen laskentatapaa, että eri maiden tilanteet olisivat paremmin vertailtavissa.
– Tällä hetkellä on hyvinkin vaikea sanoa, mikä tilanne on silloin, kun lopullinen arviointi EU-tasolla alkaa.
Komissio vahvistaa lopulliset nieluluvut vuonna 2027.
Ilmastovuosikertomuksen mukaan myös Suomen oma hiilineutraalisuustavoite edellyttäisi merkittäviä lisätoimia. Muun muassa hiilidioksidin talteenoton tehtaiden piippujen päistä pitäisi toteutua.
Multalan mukaan kansallisen tavoitteen täyttyminen jäänee niin ikään seuraavan hallituksen punnittavaksi.
Katso videolta ministerin arvio Suomen omasta hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035:
Liikenteen päästöt ottivat takapakkia
Ilmastovuosikertomus paljastaa myös muilta osin jo tutuksi tulleen kuvan Suomen ilmastopäästöistä.
Päästöt vähenevät kohisten energiassa ja teollisuudessa. Ongelmia on metsien hiilinielun lisäksi liikenteessä ja maataloudessa.
Maataloudessa päästöt ovat pysyneet lähes ennallaan, liikenteessä taas on otettu takapakkia; päästöt lisääntyivät hiukan.
Syy oli biopolttoaineiden väheneminen. Liikenteen sähköistyminen sen sijaan etenee, mutta se ei vielä näy päästömäärissä juurikaan.
Energiantuotannossa ja teollisuudessa päästöt laskivat jopa 14 prosenttia. Taustalla on kivihiilen käytön loppuminen kokonaan tänä vuonna, tuulivoiman lisääntyminen ja polttoon perustuvan energian väheneminen.
Suomen kaikki päästöt olivat yhteensä viime vuonna 38,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaavia kaasuja. Päästöt vähenivät edellisvuodesta 2,3 miljoonalla tonnilla.
Yhteensä kokonaispäästöt ovat vähentyneet 31,1 miljoonaa tonnia eli 44 prosenttia vuodesta 2005.
Kun mukaan lasketaan maankäyttösektori eli metsät ja peltojen päästöt, Suomen nettopäästöt olivat yhteensä 52,3 miljoonaa tonnia. Nettopäästöt laskivat edellisvuodesta vajaan prosentin.
Suomella on sitovat EU-velvoitteet myös liikenteen ja maatalouden eli niin sanotun taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseen. Nykytoimet eivät ilmastovuosikertomuksen mukaan vielä riitä niihinkään.
Ilmastovuosikertomus hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa aamupäivällä.