Atlantin lohen romahdus jo viidettä vuotta jatkuvine lohenkalastuskieltoineen Tenolla on merkinnyt isoa takaiskua Utsjoen matkailulle ja taloudelle. Lohen tilalle on nyt keksittävä uusia valtteja turismin kasvattamiseksi.
Utsjoen elinvoimajohtaja Tanja Lepistö sanoo kunnan luottavan luonnon vetovoimaan.
– Seudun luonto ja ympäristö on aivan erityinen ja poikkeaa muusta Suomesta, Lepistö ylistää.
Tänä kesänä lohta sai kalastaa vain kolme vuorokautta Utsjoesta ja Kevojoesta.
Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnan kiinteistöyhtiö Ringinvatron toimitusjohtaja Mika Aikio sanoo, että lohenkalastuksen loppuminen on tuonut aluetaloudellisesti noin viiden miljoonan euron menetyksen. Lohimatkailuun perustuvia yrityksiä on lakannut toimimasta.
Negatiiviset vaikutukset ovat nyt alkaneet todella näkyä.
– Esimerkiksi matkailurakentaminen tai vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on hyytynyt lähes täysin, Mika Aikio kertoo.
Utsjoen talous on tiukilla, ja takana ovat kunnan ensimmäiset muutosneuvottelut. Ketään ei irtisanottu, mutta yli 600 000 euron säästötavoite näkyy ja tuntuu monessa asiassa.
Elinvoimajohtaja Tanja Lepistö muistuttaa, että kalastusmatkailusta ei tarvitse alueella kokonaan luopua; on vain pyydettävä muuta kuin Atlantin lohta.
Porotalouden ja matkailun yhteensovittaminen on pulmallista
Utsjoella on haarukoitu matkailun kasvumahdollisuuksia aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin. Massaturismia alueelle ei ole tulossa, vaan toimintaa kehitetään paikallisen kulttuurin ja luonnon lähtökohdista. Toteutuksessa on kuitenkin vielä mutkia.
– Hyviä askeleita on jo otettu, mutta ei se vielä ole lähtenyt lentoon. Varsinkin luonnon käyttö erämaa-alueilla on vaikeaa. Siinä tullaan eri elinkeinojen edunvalvontaan, Aikio sanoo.
Aikio kertoo elinvoimatoimiston valmistelleen esimerkiksi lähireittejä ja tehneen karttaharjoituksia kävelypoluista, mutta niille ei tahdo löytyä paikkaa, koska Kaldoaivin paliskunnan mielestä suunnitelmia ei voi toteuttaa.
– Toivoisin, että elinkeinonharjoittajat alkaisivat sietää myös toisia elinkeinoja ja niiden harjoittajia, Aikio sanoo.
Myös elinvoimajohtaja Tanja Lepistö myöntää, ettei eri toimialojen intressien yhteensovittaminen ole helppoa. Mika Aikion tavoin hän kuitenkin luottaa neuvottelemisen voimaan.
Yhteisen näkemyksen löytämiseksi kunta on jo pitkään kutsunut keskusteluihin eri sidosryhmät. Samaan pöytään ovat istuneet kalatalouden, porotalouden, matkailun ja suurta osaa maa-alueesta hallinnoivan Metsähallituksen edustajat, ja nyt myös alueen asukkaat on otettu mukaan.
– Lähireitit eivät ole vain matkailun käyttöön, vaan ne ovat veto- ja pitovoimatekijä myös paikallisille asukkaille, Lepistö muistuttaa.
Yrityksiä, toimintaa ja majoitusta halutaan lisää
Utsjoki on asettanut työlleen selkeitä määrällisiä ja rahallisia tavoitteita. Vuoteen 2035 mennessä majoitusyritysten vuodepaikkamäärän halutaan kaksin-kolminkertaistuvan. Tavoitteena on 1 000–2 000 petipaikkaa, kun nyt niitä on runsaat 600.
Matkailun tuomaan verokertymään kunta tavoittelee miljoonan euron kasvua lähivuosien aikana.
Uusin avaus Utsjoella on suuren joenrantatontin asettaminen myyntiin matkailukäyttöä varten. Norjan rajan lähellä, Tenojoen rannalla sijaitsevan yli kolmen hehtaarin tontin ottajaksi etsitään matkailuyrittäjää.
Mika Aikion mukaan tontin sijainti on poikkeuksellinen.
– Tätä pohjoisempaa matkailuyrityksen tonttia ei löydy EU:sta. Nuorgamin kylän pohjoispuolella sijaitseva tontti tarjoaa oman rantaviivan, jokilaakson ja tunturiylängöt. Lisäksi se on vain kivenheiton päässä valtakunnan rajasta.
Paikassa toimi aiemmin Rajavartiolaitos, ja noin 15 vuotta sitten tontti siirtyi Utsjoen kiinteistöyhtiön Ringinvatron omistukseen. Rakennuksilla on jo ikää ja niiden kunto on vaihteleva.
– Ostajalla on vapaat kädet joko kunnostaa, uudistaa osittain tai aloittaa tyhjältä pöydältä. Isoimpia tehtäviä muutoksia on lämmitysjärjestelmän uudistaminen, Aikio sanoo.
Rakennuksissa on 13 asuntoa, joista yhdeksän on tällä hetkellä vuokrattuna.