Metsäkone tekee tasapituisia tukkeja hetkessä.
Koneen koura nappaa hoikan männyn ja kippaa sen maahan. Puunrunko syöksyy kouran läpi ja samalla oksat lähtevät siististi irti. Lopuksi koura pätkii rungon samanpituisiksi tukeiksi.
Käynnissä on viiden hehtaarin ensiharvennus Songan kylässä Rovaniemellä. Osa leimikosta on sellaista ryteikköä, että sinne ei pääse edes metsäkoneella.
Tienvarressa hakkuu sen sijaan etenee vauhdikkaasti, sanoo korjuuyrittäjä Jouko Korva.
Korjuuyrittäjän vuosi on ollut kiireinen.
– Niin paljon olemme saaneet tehdä kuin olemme kerenneet, Korva sanoo.
Moni Suomea kiertänyt lomailija on huomannut, että vihreää kultaa kaadetaan nyt toden teolla. Tuttu mustikkametsä tai mökkitien pientare on parturoitu.
Metsähakkuiden määrät ovat olleet viime vuosina korkealla tasolla ja tänä vuonna vauhti on pysynyt lujana. Tammikuusta toukokuulle puuston hakkuumäärät ovat olleet lähellä huippuvuoden 2018 hakkuiden tasoa, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen.
Tälle vuodelle Luke ennakoi varovaista yhden prosentin kasvua metsähakkuissa verrattuna edelliseen vuoteen. Lopullinen määrä riippuu siitä, miten maailmantalous ja sitä kautta puun kysyntä kehittyy.
Metsähakkuiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet. Kun vuonna 1985 hakkuukertymä oli Luken tilaston mukaan 49 miljoonaa kuutiometriä, vuonna 2024 se oli 74 miljoonaa kuutiota.
Se tarkoittaa hurjaa 51 prosentin kasvua 40 vuodessa.
Tilastoista näkyy, että suhteellisesti eniten metsähakkuita ovat lisänneet valtio ja metsäteollisuus, joilla on ollut kasvua 67 prosenttia vuodesta 1985. Yksityisillä metsänomistajilla hakkuumäärät ovat kasvaneet 48 prosenttia.
Määrällisesti eniten hakkuita on viime vuosina ollut luonnollisesti laajojen metsien Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Tosin jos vertaa hakkuumääriä kestävästi käytettävissä oleviin metsävaroihin, kiivainta puukauppa on Korhosen mukaan ollut Kaakkois-Suomessa ja paikoin keskisessä Suomessa.
Korkea hinta houkuttelee myymään
Syitä viime vuosien korkeille hakkuumäärille on monia.
Puuntuonti Venäjältä tyrehtyi Ukrainan sotaan ja kauppasaartoon, joten kotimaiselle vihreälle kullalle on ollut entistä enemmän kysyntää. Se on myös nostanut puun hintaa.
Luonnonvarakeskuksen Kari T. Korhosen mukaan hakkuita lisää myös se, että metsämme varttuvat. Harvennushakkuut ovat lisääntyneet voimakkaasti, kun taas niin sanotut uudistushakkuut eivät ole hehtaareissa mitattuna juurikaan kasvaneet viime vuosikymmeninä.
Uudistushakkuussa eli päätehakkuussa puusto poistetaan kokonaan tai lähes kokonaan. Se voidaan tehdä esimerkiksi avohakkuuna.
Tutkimusten mukaan puun hinta ei ole välttämättä se tekijä, joka saa metsänomistajan myymään, vaan ennemminkin hintaodotukset.
Tätä kutsutaan taloustieteessä ajoitusongelmaksi: Jos puun hinta on hyvällä tasolla, mutta sen odotetaan kääntyvän laskuun, myyntihalukkuutta on enemmän.
Kivenheiton päässä Songan hakkuutyömaasta on toinen metsäpalsta, josta kaadettiin puita aiemmin tänä kesänä. Korjuuyrittäjäkin on sama.
25 hehtaaria, osa harvennusta ja osa siemenpuuhakkuuta, luettelee palstan omistaja Tuomo Haavikko. Siemenpuuhakkuussa kaadetaan kaikki muut paitsi 10–100 hyvälaatuista puuta, jotka levittävät siemeniä palstalle ja aloittavat kasvamisen syklin uudestaan.
Hinta tai yleinen taloustilanne ei ollut merkittävä tekijä Haavikolle, kun hän möi metsäänsä.
– Ei se hinta vaikuttanut ollenkaan, vaan metsähän se määrää milloin hakataan, Haavikko sanoo.
– Mettähän menee pilalle, jos sitä ei ajallaan harvenna. Heittää kasvamasta siis, riukuuntuu, Haavikko sanoo.
Haavikko omistaa yhteensä noin 100 hehtaaria metsää. Eläkkeellä on hyvin aikaa hoitaa ja raivata metsäpalstoja. Lisää tekisi mieli ostaa, mutta ikä alkaa tulla vastaan.
Haavikko näkee tuon tuosta talousmetsää, jossa ensiharvennus on jäänyt tekemättä. Se tekee pahaa.
– Hirveältä näyttävät. Tuolla teitten varsilla kun ajelee, se on aivan hirveää.
Ilmastotoimijat vaativat hakkuiden rajoittamista
Puukauppa on ollut vilkasta Lapissa, ja se on näkynyt paikallisissa metsänhoitoyhdistyksissä. Puukauppojen kilpailuttamisia on tehty tänä vuonna jopa kolmannes viime vuotta enemmän.
Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtajan Annakaisa Heikkosen mukaan metsänomistajat ovat tietoisia puun hyvästä hintatasosta. Varsinkin kuitu- ja energiapuun korkea hintataso on saanut metsänomistajat puukaupoille harvennuskohteissa.
– Moni metsänomistaja on nyt kiinnostunut tekemään metsänhoidollisia harvennushakkuita myös sellaisilla kohteilla, missä puukauppa ei ole aiemmin ollut yhtä houkuttelevaa ja kannattavaa, Heikkonen sanoo.
Samaan aikaan kun suomalaista metsää kaadetaan lähes ennätystahtiin, paineet hakkuiden rajoittamiselle kasvavat.
Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulisi vähentää vuotuista hakkuumäärää 11–16 prosenttia, jos se aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa. Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali 10 vuoden päästä.
Ilmastopaneelin mukaan hakkuiden vähentäminen olisi huomattavasti halvempi tapa päästä ilmastotavoitteisiin kuin esimerkiksi tekniset hiilinielut. Tosin Petteri Orpon (kok.) hallituksesta tuskin löytyy poliittista tahtoa hakkuiden rajoittamiseen.
Syksy näyttää, kuinka paljon metsää lopulta kaadetaan tänä vuonna. Vilkas alkuvuosi ei takaa korkeita hakkuumääriä loppuvuodeksi.
Luken Kari T. Korhonen muistelee vuotta 2019, jolloin alkuvuonna tehtiin yhtä paljon puukauppaa kuin edellisenä vuonna, mutta loppuvuodesta vauhti hiljeni. Lopulta koko vuoden hakkuut romahtivat 7 miljoonaa kuutiometriä edellisen vuoden hakkuumäärästä.
Metsänhoitoyhdistyksen Heikkonen muistuttaa, että puukaupan ”miljoonaviikot” olivat juuri ennen kesälomia eli silloin puun hinta oli korkeimmillaan. Sen jälkeen kysyntä hieman rauhoittuu ja hinnat taittuvat alaspäin.
Syksyllä nähdään, mihin suuntaan maailmantalous ja puun hinta lähtevät.