Irtisanotut ulkomaiset hoitajat kokevat epätoivoa: Pohjois-Savon hyvinvointialue lupasi, että kaikki järjestyy

Pohjois-Savon hyvinvointialue purki 12 ulkomaisen työntekijänsä sopimukset koeaikana. Työntekijöiden mukaan työnantaja petti heidän odotuksensa ja syyllistyi syrjintään.

Etualalla haastattelua seurannut hoitaja ja taustalla haastateltu henkilö.
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle työllistyneet ulkomaiset hoitajat yllättyivät irtisanomisesta. He kokevat, että Suomi osoittautui hyvin vihamieliseksi paikaksi. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Koeajalla irtisanotut ulkomaiset hoitajat syyttävät Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vakavista väärinkäytöksistä.

Pohjois-Savon hyvinvointialue purki kymmenen ulkomaisen sairaanhoitajan ja kahden lääkärin toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet koeajalla. Hyvinvointialueen mukaan potkuissa oli kyse työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja kielitaidon puutteista.

Ylen haastattelemat hoitajat korostavat, että he tulivat julkisuuteen vain siksi, että hyvinvointialue arvosteli heidän ammatillista osaamistaan ensiksi mediassa.

– En usko, että syy erottamiseen oli taidoissani, vaan jossakin mitä on vaikea osoittaa: syrjinnässä, yksi hoitajista sanoo.

Ylelle puhuneet viisi hoitajaa eivät esiinny artikkelissa omilla nimillään, koska tunnistettavuus voi vaikeuttaa heidän tulevia työmahdollisuuksiaan. Heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kiistää syytökset syrjinnästä. Erityispalveluiden linjajohtaja Sami Remes kertoi aiemmin tällä viikolla, ettei työsopimusten purkuun liity syrjintää.

Yle pyysi perjantaina Remestä antamaan haastattelun tähän juttuun, mutta hän kieltäytyi.

Työntekijöistä Mary antoi Ylelle haastattelun myös kameralle. Artikkelissa on otteita videohaastattelusta, jossa Maryn ääntä on muutettu hänen tunnistamisensa estämiseksi:

Video: Toni Pitkänen / Yle

Hoitajat: ei mahdollisuutta näyttää osaamista

Pohjois-Savon hyvinvointialue palkkasi ulkomaisia työntekijöitä viime vuonna osana kansainvälistä rekrytointikokeilua, jossa olivat mukana myös ely-keskus ja rekrytointifirma BBI Finland.

Ylelle puhuneet irtisanotut sairaanhoitajat pitävät hyvinvointialueen perusteluja irtisanomiselle epäreiluina. Hyvinvointialue ei ole heidän mukaansa voinut arvioida heidän osaamistaan realistisesti, koska he eivät saaneet tehdä kaikkia sairaanhoitajille kuuluvia töitä.

Töiden rajaus johtui siitä, että vain Valviran laillistamat sairaanhoitajat ja lääkärit voivat hoitaa itsenäisesti potilaita. Laillistamiseen vaaditaan muun muassa suomen yleinen kielikoe (YKI).

Mary ihmettelee, halusiko hyvinvointialue heidän rikkovan lakia:

Video: Toni Pitkänen / Yle

Hoitajat pystyivät vuodeosastoilla työskennellessään esimerkiksi viemään itsenäisesti potilaita vessaan, auttamaan heitä istumaan ja kääntymään sängyssä.

– Kysyin henkilökunnalta, saanko jakaa lääkkeitä, ja sain vastaukseksi, ettei se ole vielä sallittua. Mitä jos en olisi kysynyt ja olisin tehnyt jotain sellaista, jota en vielä lain mukaan olisi saanut tehdä? eräs hoitajista pohtii.

Ylen tietojen mukaan irtisanotut ulkomaiset työntekijät tekivät myös kliinistä työtä, kuten asensivat kanyyleja ja katetroivat, mutta työparin kanssa.

Ennen Suomeen tuloaan hoitajat olivat vastikään valmistuneet sairaanhoitajiksi Puolassa.

Yle on vahvistanut hoitajien kertomuksia monin osin sähköpostiviestien ja muiden dokumenttien sekä haastattelujen avulla.

Haastateltu henkilö.
Ennen rekrytointiohjelmaa Mary huolestui Suomen aikeista kiristää EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä koskevia säännöksiä. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Mary oli epävarma päätöksestään lähteä Pohjois-Savoon töihin. Hän laittoi asiasta muun muassa sähköpostia hyvinvointialueelle. Kun hän oli vähällä jättäytyä pois ohjelmasta, hyvinvointialueen edustajat saivat hänet vakuuttuneeksi, että kaikki järjestyisi.

Sähköpostikeskustelu.
Yle on nähnyt hyvinvointialueen ja Maryn välisen sähköpostinvaihdon, jossa hyvinvointialueen edustaja muun muassa kertoo, että heille on tärkeintä tukea tulijoiden kielen opiskelua ja uraa.

Hoitajat eivät ymmärrä, miksi heidät houkuteltiin Suomeen, missä heidät sitten jätettiin oman onnensa mukaan. Yksi heistä kuvailee, että kokemus tuntui ennemminkin ihmiskaupalta kuin lailliselta rekrytointiprosessilta.

– Jo ensimmäisestä päivästä alkaen tuntui siltä, että tiimi oli jo päättänyt, ettei voisi työskennellä kanssamme. Eikä se johtunut taidoistamme, vaan taustastamme ja ulkonäöstämme, yksi hoitajista sanoo.

Mary kertoo videolla, miten hyvinvointialue suhtautui, kun hän kertoi huolistaan:

Video: Toni Pitkänen / Yle

Luvattua koulutusta ei annettu

Suomessa Pohjois-Savon hyvinvointialue osoitti kullekin hoitajalle oman työhönopastajan. Mentorointi lopetettiin hoitajien mukaan jo kuukauden kuluttua, vaikka he olisivat tarvinneet tukea pidempään.

Hoitajille oli sanottu, että heidän ohjaajansa puhuisivat englantia. Ohjaajia puolestaan oli ohjeistettu puhumaan vain suomea.

Jotkut hoitajat eivät olleet ennen potkuja saaneet juuri minkäänlaista palautetta työstään. Toiset puolestaan olivat saaneet kiitoksia ja kehotuksen jatkaa samaan malliin. Yksi hoitajista kertoo saaneensa potilailtaan kehuja ja kannustusta.

Hyvinvointialue on korostanut potilasturvallisuutta irtisanomisen perusteluissa. Yksi hoitaja ihmettelee, miksi heidän työhönsä ei puututtu aikaisemmin ja heidän jopa annettiin jatkaa töitään lähihoitajan määräaikaisella sopimuksella.

Hoitajien kertomuksia tukevat myös muut Ylen käyttämät lähteet.

Haastateltu henkilö etualalla.
Maryn mukaan tarkoituksena oli, että hoitajat saavuttaisivat Valviran vaatiman suomen kielen tason jo ennen kuin he saapuisivat Suomeen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Hoitajat tunsivat jäävänsä eristyksiin

Työyhteisö suhtautui myös nihkeästi ulkomaalaisiin. Näin kertovat Ylelle ulkomaiset hoitajat ja muut haastatellut.

Jotkut kollegat osoittivat avoimesti, etteivät halua tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Jotkut jopa sanoivat suoraan, että eivät pidä ulkomaalaisista.

Toiset kohtelivat ulkomaisia hoitajia kuin ilmaa.

– Usein he halusivat työskennellä vain suomalaisten kesken, eivät puhuneet meille eikä meille annettu tehtäviä. Tuntui, että jäimme eristyksiin, yksi hoitajista kuvailee.

Hoitajat eivät halunneet tehdä numeroa kohtelustaan. He halusivat kaikin tavoin osoittaa taitonsa ja sitoutumisensa, jotta he saisivat jatkaa työssään. Paine kuitenkin näkyi hoitajien hyvinvoinnissa. Yksi heistä kertoo, että alkoi saada paniikkikohtauksia ennen työvuoron alkamista.

Rekrytointikokeilu maksoi Marylle 20 000 euroa

Monet Ylelle puhuneista hoitajista sanovat, että he olivat valmiit hyväksymään puutteet kielitaidossa työsuhteen päättämisen syyksi. Osaamisen kyseenalaistaminen julkisesti sen sijaan loukkasi heitä.

Hoitajat kokevat loukkauksena myös sen, että vain zimbabwelaiset hoitajat nostettiin julkisuudessa esiin, vaikka irtisanottujen joukossa oli muitakin kansalaisuuksia. Zimbabwelaisten tilanne on kuitenkin vaikeampi kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten, joita koskevat löyhemmät maahantulosäännökset.

Mary laskee menettäneensä epäonnisessa rekrytointikokeilussa lähes 20 000 euroa.

– Monet ystäväni varoittivat minua tulemasta Suomeen, mutta sanoin, että työnantaja vaikuttaa hyvältä ja on sitoutunut meihin. Mutta valitettavasti varoittelijat olivat oikeassa. Suomi osoittautuikin hyvin vihamieliseksi paikaksi.

Muokattu 18.7. klo 20.19: Poistettu tekoälytiivistelmän ensimmäisestä kohdasta maininta, että hoitajat ja lääkärit olisi irtisanottu potilaiden ammatillisen osaamisen puutteen takia.