Nurmikentän ruoho on liian pitkää. Miksi sitä ei leikata? Siinä yleisimmät kommentit, joita Porin kaupungin puistojenhoitopäällikkö Esa Rouvali on tänä kesänä kuullut kaupunkilaisilta
Näin varsinkin alkukesällä, jolloin oli sateista, mutta kuitenkin lämmintä. Nurmikentät ehtivät paikoin kasvaa nopeasti pitkäksi.
– Ainakin minun puhelimeni soi pitkäksi kasvaneen nurmen takia melko tiuhaan tahtiin alkukesällä, Rouvali sanoo.
Porin kaupunki nelinkertaisti tälle kesälle urakoitsijoilta ostettavan puistojenhoidon hehtaarimäärän.
Aikaisemmin urakoitsijat ovat hoitaneet 25 hehtaaria kaupungin nurmista, tänä kesänä jo 100 hehtaaria. Kaupungin puistotoimi valvoo myös urakoitsijoiden vastuulla olevien puistikkojen kuntoa.
– Varmasti on opettelua puolin ja toisin. Valvovaa tehtävää on tullut meille paljon aiempaa enemmän.
Nurmea niityksi kiihtyvään tahtiin
Nurmikenttiä muutetaan eri kaupunkien alueilla niityiksi tai jopa metsiksi koko ajan. Se on trendi, jonka osin sanelee pienenevät hoitoresurssit.
Porissa uutta niittyä tai metsää laitetaan alulle muutamia hehtaareja vuosittain. Rouvali antaa esimerkin Kokemäenjoen rannoilta.
Kaupungista tullessa Raumansillan vasemmalla puolella Hanhiluodon puolelle joen rantaan on istutettu puita, joita vielä lisätään.
– Tarkoituksena on tehdä alueesta yhtenäinen puiden kanssa aina Polsanluodolle asti.
Yyterin hiekalla yllättävä merkitys
Monin paikoin kaupungin niin sanotut niityt kasvavat ohdaketta ja koiranputkea, paljon muutakin.
Maaperää pyritään paikoin köyhdyttämään, jotta muu kasvullisuus pääsisi loistoonsa. Tähän käytetään Yyterin hiekkaa. Dyyneiltä hiekkaa ei haeta, vaan se tulee Levonojan ruoppauksesta. Levonoja laskee mereen Karhuluodon koirarannalla, Yyteri Golfin takana.
– Sieltä kaivetaan kahdeksan tonnia hiekkaa, kun ojaa syvennetään. Hiekkaa levitetään muun muassa perustettaville niityille.
Porin kaupungilla on tällä hetkellä 180 hehtaari niittyä. Suurin osa on urakoitsijoiden hoidossa.
– Niittyjä tehdään lisää muun muassa murskekäytävistä ja kentistä.