Lastensuojeluilmoituksesta on tullut kiusantekoväline huoltajuuskiistojen yhteydessä, kertovat Ylelle sekä lastensuojelun ammattilaiset että vanhemmat, jotka elävät eroriitojen keskellä.
Viime vuonna lastensuojeluilmoituksia tehtiin 115 000 lapsesta, mutta lastensuojelun asiakkaaksi avohuoltoon päätyi vain 34 900 lasta. Ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta noin neljällä prosentilla, ja toimenpiteiden määrä laski peräti yhdeksällä prosentilla.
Tämä tarkoittaa, että lastensuojeluilmoitukset kasaantuvat aikaisempaa useammin samoille lapsille. Kaikki ilmoitukset eivät myöskään johda mihinkään, ja kun määrä kasvaa, tällaisia ilmoituksia on todennäköisesti enemmän.
Yhdestä lapsesta saattaa tulla ilmoitus koulusta, terveydenhuollosta ja poliisilta. Ylen haastattelemat vanhemmat kertovat myös, että vanhemmat tekevät toistuvia lastensuojeluilmoituksia toisen vanhemman toiminnasta.
Kun edellinen ilmoitus raukeaa, tehdään heti seuraavana päivänä uusi.
Yle kysyi hiljattain vanhemmilta kokemuksia omaan lapseen kohdistuneesta lastensuojeluilmoituksesta.
Joskus ilmoitukset ovat keksittyjä ja laadittu siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman paljon hankaluuksia entiselle puolisolle.
Piinaava todistustaakka
Tommilla entisen puolison tehtailema kiusanteko lastensuojelun kautta kesti yli viisi vuotta. Tänä aikana lasten äiti sekä teki itse että teetti terveydenhuollossa kertomillaan tarinoilla yhteensä vajaa kymmenen lastensuojeluilmoitusta sekä lisäkirjauksia ilmoituksiin.
Yle on varmentanut Tommin kertomia tietoja asiakirjoista.
Entinen puoliso muunteli myös lapsilta kuulemiaan tarinoita isäviikolta lastensuojeluilmoitukseksi. Isäviikko tarkoittaa viikkoa, jolloin lapset asuvat isänsä luona.
– Aloin jännittää sitä, että miten toimin lasten kanssa ja mitä voin tehdä, ettei tämä ilmoitusten tekeminen jatkuisi, Tommi kertoo.
Tapa olla lasten kanssa muuttui. Hän pyrki muun muassa viettämään lasten kanssa aikaa niin, että mukana olisi aina joku ulkopuolinen henkilö.
– Näin minulla olisi aina todistaja, joihin voin vedota, jos tehdään lisää lastensuojeluilmoituksia.
Sosiaaliohjaaja Jonna Henninen kertoo, mikä vanhempien toistuvissa perättömissä lastensuojeluilmoituksissa turhauttaa:
Tommi ei ole haastateltavan oikea nimi. Yle ei julkaise Tommin oikeaa nimeä suojellakseen hänen lapsiaan. Tommin henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Tommin huoltajuusriita eteni käräjäoikeuteen asti.
Huoltajuusriidassa oikeus päätti asian Tommin hyväksi, eikä muutosta huoltajuussopimuuteen tullut. Lapsia hän ei silti näe niin usein kuin haluaisi tai saisi, sillä vuosien taistelu vanhempien välillä on vaikuttanut lasten haluun tavata isäänsä.
Ruutuajan vähentäminen syynä lastensuojeluilmoitukseen
Laura oli ensimmäisen lastensuojeluilmoituksen jälkeen todella peloissaan sen seurauksista.
– Se on ihan hirveä tunne, kun luet sitä viranomaisen lähettämää tekstiä, ja sen pitäisi olla totta. Ja siellä on niin vääriä asioita, et ole tehnyt niitä. Kun kyseessä on vielä oma lapsi, niin se on ihan järkyttävää luettavaa.
Viiden vuoden sisällä Laura on saanut vastata viranomaisten puheluihin lastensuojeluilmoituksen takia toistakymmentä kertaa.
Laura ei ole haastateltavan oikea nimi. Hän esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Myös Lauran kohdalla Yle on varmentanut tietoja asiakirjoista.
Laura ei usko, että entisen puolison tekemä kiusa on vieläkään ohi. Hän jännittää edelleen puheluita.
Ilmoitusten syyt vaihtelevat äidin väitetystä väkivaltaisuudesta huutamiseen. Ilmoitusten tehtailu vaikeuttaa vanhemmuutta, kun Laura miettii koko ajan, kuinka ihan kaikki voidaan kääntää häntä vastaan. Perinteinen ”rajoja ja rakkautta” ei olekaan enää niin helppo toteuttaa.
Laura kertoo esimerkin.
– Yhden kerran olin vähentänyt lapsen ruutuaikaa. Hän itki toiselle vanhemmalle, kuinka kamala äiti olen. Hyvin värittynyt tarina välitettiin lastensuojeluun.
Lauraan kohdistuneista ilmoituksista moni on jo kuitattu pelkällä parin minuutin puhelinsoitolla, mutta häntä mietityttää koska seuraava ilmoitus tulee.
Jokainen lastensuojeluilmoitus työllistää, vaikka ilmoitus olisi turha
Kun lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus, se kirjataan. Ilmoituksesta riippuen joko vanhemmalle soitetaan tai väkivaltailmoituksesta käydään päiväkodilla tai koululla jututtamassa lasta.
Yhden ilmoituksen läpikäymiseen kuluu vähintään puolisen tuntia, mutta käynnin kanssa voi vierähtää useampi tunti. Tämä turhauttaa myös vanhempia, jotka ovat joutuneet ilmoitusten välilliseksi kohteeksi.
– Tästä tulee tosi paha olo ihan Suomen kansalaisena. Lastensuojelun pitäisi voida keskittyä siihen, mitä varten he ovat olemassa. Minunkin tapauksessani heillä on mennyt useita henkilötyökuukausia näiden ilmoitusten ja prosessien käsittelemiseen, vaikkei lapsilla oikeasti ollut missään vaiheessa mitään hätää, Tommi summaa.
Lastensuojeluilmoituksia tehtailevien kiusanteko näyttäytyy myös sosiaalipäivystyksen arjessa.
Lastensuojelulla ei ole toimivaltaa tapaamisasioihin
Valtakunnallisesti ei tiedetä kuinka suuri osa ilmoituksista on huoltokiistojen aiheuttamia, koska niitä ei tilastoida erikseen.
Helsingin kaupungilla suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee kouluilta, terveydenhuollosta ja suoraan poliisilta.
Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Raikio tunnistaa lastensuojeluilmoitusten käytön kiusaamiseen, vaikkei se ilmoitusten yleisimpien syiden joukkoon lukeudukaan. Huolto- ja tapaamisriitojen yhteydessä vanhemmilta unohtuu usein se, ettei lastensuojelulla ole toimivaltaa huolto- ja tapaamisasioissa.
– Kiusaamistarkoituksessa tehdyt ilmoitukset haittaavat viranomaistoimintaa, koska meidän tulee lähtökohtaisesti suhtautua jokaiseen ilmoitukseen riittävällä vakavuudella. Ja kaikki turhaan tehty työ lisää riskiä, että emme pysty paneutumaan riittävän hyvin niihin ilmoituksiin, jotka koskevat aidosti avun ja tuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä.
Perheiden kanssa lastensuojelussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevää sosiaaliohjaaja Jonna Hennistä harmittaa, ettei päättyneen parisuhteen eron tunteita työstetä, vaan jäädään kiinni omaan tunteeseen ja haetaan epäkohtia. Hänkin tunnistaa ilmiön, jossa lastensuojeluilmoituksia tehtaillaan ketjuksi, jotta toisella vanhemmalla olisi aina joku uhka päällä.
– Tottakai se turhauttaa. Monesti lähtötilanne on inhimillisesti ymmärrettävä, mutta siitä pitäisi päästä eteenpäin ja miettiä asiaa lapsen näkökulmasta.
Henninen uskoo, että erotilanteisiin erikoistunut yksikkö vanhemmille vähentäisi lastensuojelun kuormaa ja helpottaisi myös lasten tilannetta. Toistuvat perättömät lastensuojeluilmoitukset ja toisen vanhemman mustamaalaaminen vaikuttavat lapsiin vahvasti.
– Usein se vanhempi, joka on koko ajan kyseenalaistettuna, alkaa kyseenalaistaa itse itseään. Hän saattaa lähteä hakemaan lapseltakin vakuutusta siitä, että olenhan minä hyvä, olenhan minä riittävä. Lapsi alkaa kantamaan sellaista vastuuta, mikä hänelle ei kuuluisi.
Lastensuojeluilmoitusten tehtailu, lapsen aivopesu pahan puhumisella toisesta vanhemmasta ja vieraannuttaminen vaikuttaa vahvasti lapsen hyvinvointiin.
Monen vuoden riepottelun jälkeen Lauran lapsi on sanonut äidilleen, ettei hän tiedä mikä on totta ja mikä ei.
– Sehän rikkoo hirveän paljon sitä lapsuutta. Siellä niitä traumoja kukkii.
Apua eroon ja vanhemmuuteen saat apuaeroon.fi -verkkopalvelusta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.