Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti jälleen maanantaina useamman merkittävän askeleen vallan keskittämisessä itselleen.
Ensinnäkin hän ilmoitti erottavansa Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin johtokunnan jäsenen, Lisa Cookin.
Toiseksi hän uhkasi lähettää kansalliskaartin joukkoja Chicagoon ja Baltimoreen ja allekirjoitti uuden presidentin asetuksen, jossa pyritään vahvistamaan kansalliskaartin roolia järjestyksenvalvonnassa.
Sunnuntaina pääkaupunki Washingtonissa partioivat kansalliskaartin sotilaat valtuutettiin kantamaan asetta.
Trump uhkaili myös jälleen kerran ABC- ja NBC-televisioyhtiöitä toimiluvan menetyksellä.
Nämä toisiinsa liittymättömät asiat ovat vain viimeisimpiä käänteitä Trumpin operaatiossa venyttää presidentin vallan rajoja äärimmilleen ja pelotella poliittisia vastustajiaan.
Näiden päätösten laillisuus on myös hyvin kyseenalainen.
Trump sanoi maanantaina, ettei ole diktaattori, vaikka jotkut hänen mukaansa sellaista kaipaavat:
Keskuspankin riippumattomuuteen puuttuminen
Keskuspankki Fedin johtokunnan jäsen Lisa Cook tuskin sanoi nimenä suurimmalle osalle amerikkalaisista yhtään mitään ennen viime viikkoa.
Hänen erottamisensa oli silti dramaattinen käänne kuukausia jatkuneessa saagassa, jossa Trump on pyrkinyt ottamaan keskuspankin omaan hallintaansa.
Keskuspankin riippumattomuus suorasta poliittisesta ohjauksesta on keskeinen talouspoliittinen periaate, jolla pyritään pitämään rahapolitiikka vakaana.
Trump on käytännössä koko toisen kautensa vaatinut Fediä laskemaan korkoja, mutta inflaatiosta huolissaan oleva keskuspankki ei ole siihen suostunut.
Cook on ilmoittanut pitävänsä erottamistaan laittomana eikä hyväksy sitä.
Yhdysvaltain presidentillä ei ole lain mukaan oikeutta erottaa keskuspankin johtokunnan jäsentä ilman erityistä syytä. Kukaan presidentti ennen Trumpia ei ole koskaan erottanut pankin johtokunnan jäsentä.
Cookia vastaan ei ole nostettu minkäänlaisia syytteitä eikä edes Trump väitä hänen syyllistyneen väärinkäytöksiin keskuspankkitehtävässään.
Trump on jo aiemmin onnistunut erottamaan useiden riippumattomien liittovaltion valvontaviranomaisten johtoa.
Jos Trump onnistuu nyt Cookin erottamisessa, hän todennäköisesti pystyy muuttamaan Fedin johtokunnan kokoonpanoa sellaiseksi, että se tottelee presidentin linjaa.
Vastustajien vainoaminen ja pelottelu
Olennaista Cookin erottamisessa on tapa, jolla se tehtiin. Taistelussaan keskuspankin johtoa vastaan Trump sai kesällä uuden yllättävän soturin.
Liittovaltion asuntorahoitusvirasto FHFA:n johtajaksi maaliskuussa nimitetty Bill Pulte on Trumpin kiihkeä kannattaja.
Asuntolainoja vahtiva liittovaltion virasto ei ole aiemmin herättänyt poliittisia intohimoja. Mutta Pulte alkoi välittömästi käyttää virastonsa resursseja Trumpin vastustajien vainoamiseen.
Ensin hän nosti esiin Fedin pääkonttorin remonttikulut, joilla Trump yritti painostaa Fedin pääjohtajan Jerome Powellin eroamaan.
Kun se ei onnistunut, Pulte alkoi väittää, että johtokunnan jäsenen Lisa Cookin asuntolainoissa oli väärinkäytöksiä.
Käytännössä Pulte väittää Cookin ilmoittaneen väärin sen, mikä on hänen ensisijainen asuntonsa, saadakseen siten edullisempia lainaehtoja.
Asuntolainoista on tullut uusi ase Trumpin hyökkäyksissä poliittisia vastustajiaan kohtaan. Samalla tavalla Trumpin hallinto on nyt käynyt New Yorkin osavaltion pääsyyttäjä Letitia Jamesin ja demokraattisenaattori Adam Schiffin kimppuun.
James nosti aiemmin useita oikeusjuttuja Trumpia vastaan, ja Schiff oli keskeinen poliitikko Trumpin ensimmäisen kauden virkarikostutkintojen yhteydessä. Molemmat kuuluvat Trumpin syvästi vihaamiin vastustajiin.
Jo aiemmin Trump on käyttänyt oikeusministeriötä vastustajiensa uhkailuun.
Viime perjantaina oikeusministeriön alainen liittovaltion poliisi FBI ratsasi Trumpin vastustajaksi kääntyneen, Trumpin ensimmäisen kauden turvallisuuspoliittisen neuvonantajan John Boltonin kodin.
Riippumatta siitä, onko näiden erilaisten syytösten takana todellisia väärinkäytöksiä, Trumpin hallinnon toimien pääviesti on selvä: pelotella kaikkia, jotka vastustavat Trumpia.
Hätätilalakien käyttö sotilaiden saamiseksi kaduille
Myös kansalliskaartin tuominen suurkaupunkien kaduille on osa pelottelukampanjaa.
Aiemmin Trump toi Los Angelesin kaduille kansalliskaartin sotilaita järjestystä pitämään kaupungin ja Kalifornian osavaltion demokraattijohdon vastustuksesta huolimatta.
Washington D.C. on saanut nyt toimia koepallona, sillä se on liittovaltion alueella eikä kuulu mihinkään osavaltioon. Siksi Trumpin on ollut helpompi perustella toimiaan siellä.
Ja kun kukaan ei ole pysäyttänyt Trumpia Washingtonissa, hän on valmis käyttämään kansalliskaartia ja jopa vakituisia sotilaita myös muissa demokraattien johtamissa kaupungeissa.
Suurin osa Washingtonin kaupungin asukkaista vastustaa kansalliskaartin tuomista kaduille.
Kansalliskaartin käyttäminen järjestyksen valvontaan on äärimmäinen keino, ja se on lailla säädetty mahdolliseksi vain poikkeusoloissa.
Trump perustelee kaartilaisten tuontia pääkaupunkiin rikosaallolla. Tosiasiassa Washingtonin väkivaltarikokset ovat olleet laskussa ennen Trumpia, mutta se ei ole estänyt Trumpia käyttämästä hätätilalakeja kansalliskaartin tuomiseen.
Trump ei ole juuri edes peitellyt sitä, että hän käyttää hätätilojen julistamista nimenomaan oman vallankäyttönsä välineenä.
Marylandin osavaltion Baltimore ja Illinois'n osavaltiossa sijaitseva Chicago ovat demokraattien vahvasti hallitsemia kaupunkeja. Trump haluaa lähettää kansalliskaartin seuraavaksi juuri niihin.
Sen sijaan hän ei ole osoittanut kiinnostusta hillitä republikaanien hallitsemien osavaltioiden suurkaupunkien väkivaltaa asevoimin.
Osavaltioiden itsemääräysvallan ohittaminen
Viikko sitten Trump ilmoitti puuttuvansa myös vaalien järjestelyihin ja kieltävänsä postiäänien käytön.
Siihenkään hänellä ei ole laillisia valtuuksia, vaalijärjestelyt ovat osavaltioiden ja jossain määrin kongressin asia, eivät presidentin.
Se ei kuitenkaan näytä Trumpia pysäyttävän.
Republikaanit ovat vuosia käyttäneet oikeuslaitosta ja korkeinta oikeutta väylänä puolustaakseen osavaltioiden oikeuksia päättää omista asioistaan ja vastustaneet sillä tavoin demokraattipresidenttien lakihankkeita.
Nyt republikaanipresidentti Donald Trump pyrkii voimalla jyräämään sekä riippumattomien virastojen ja valvontaelinten että osavaltioiden itsenäisen vallan.
Silti kongressin republikaanit ja jopa konservatiivienemmistöinen korkein oikeus näyttävät haluttomilta pysäyttämään vallan keskittämisen ennennäkemättömällä tavalla yhdelle miehelle eli presidentti Trumpille.
Autoritäärisiä valtioita tutkineet tutkijat ovat varoittaneet, että jopa Venäjän Vladimir Putinilta ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanilta vei vuosia kyetä sellaiseen vallan keskittämiseen, jonka Trump näyttää saavan läpi vain runsaassa puolessa vuodessa.