Torikauppias Unto Tarvainen on saanut tarpeekseen. 40 vuoden ura vihanneskauppiaana Hakaniementorilla tulee päätökseensä. Tämän syksyn jälkeen hän pakkaa telttansa eikä enää palaa.
– Ei täällä voi olla. Ei ole asiakkaita.
Elokuun lopun aurinkoisena iltapäivänä ihmisiä on torilla vain harvakseltaan. Torin kahvilateltoissa asiakkaita on hiukan enemmän, mutta myyntiteltoilla pysähtyy vain harva.
Se, että asiakkaita on vain juhannuksena ja lauantaisin, ei Tarvaisen mukaan riitä elannon saamiseksi. Suurimpana syynä asiakaskatoon hän pitää sitä, että pääsy Hakaniemen torille on tehty todella vaikeaksi.
Siltatyömaa ja raitiovaunuliikenteen katkaisu on ollut viimeinen tikki. Myös parkkipaikkojen puute torin ympäristössä verottaa asiakaskuntaa torikauppiaiden mukaan merkittävästi.
– Ei tänne pääse. Asiakkaat kysyvät, että millä he tulevat. Sanon, että kuumailmapallolla, marjoja myyvä Matti Rissanen nauraa.
Kauppiaita ärsyttää lisäksi torin asettelu ja heille määrätyt myyntipaikat. Heidän mukaansa vähätkin myyntiteltat on sijoiteltu väärin. Osa torista ammottaa tyhjyyttään, varsinkin kauppahallin edessä.
Helsingin kaupunki kuitenkin sanoo, että torien näivettymiseen on nyt vastaus.
Kaupunki kertoi tänään torstaina investoivansa lähivuosina 20 miljoonaa euroa torien perusparantamiseen ja torikulttuurin elvyttämiseen. Suunnitelmassa pohditaan myös, millä tavalla torit voisivat palvella kaupunkilaisia myös tulevaisuudessa.
– Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia muun muassa erilaisin kokeiluin. Olemme tuoneet toreille muun muassa terassitoimintaa, kertoo toreja hallinnoivan Helsingin Kaupunkitilat Oy:n toimitusjohtaja Peggy Bauer.
Bauerin mukaan Hakaniemen torin viinikioski on ollut onnistunut kokeilu.
– Erinomainen esimerkki siitä, kuinka pienikin teko voi säteillä aivan uutta energiaa ja elinvoimaa ympärilleen, iloitsee Bauer.
Bauer myöntää, että perinteinen toritoiminta on kutistunut huolestuttavankin paljon. Haasteena on perinteisen torikaupan saaminen vetovoimaiseksi niin, että se olisi myös yrittäjille kannattavaa liiketoimintaa.
– Murros on tapahtunut vääjäämättä. Kuitenkin näen, että traditiot, kuten marjamyynti ja elintarvikemyynti, tulevat säilymään.
Bauerin vastaus kaupan parantamiseen on toiminnan monimuotoisuus. Iltatoiminnalla sekä erilaisilla tapahtumilla pyritään siihen, että ihmisillä olisi syytä tulla torille ja samalla myös ostoksille.
– Ehkä täytyy vähän erikoistua eri lailla, mutta kyllä lähiruoka, puhdas ruoka on edelleen erittäin tärkeää.
Hakaniementorin perusparannukseen on kaupungin suunnitelmassa korvamerkitty kolme miljoonaa euroa ja remontin on määrä toteutua 2027.
Torin kauppiaille kaikki voi kuitenkin tulla liian myöhään. Moni kauppias on jo lopettanut ja loputkin pohtivat samaa.
– Kaikki sanovat, että Hakaniemi on ollut ainut hyvä tori vuosikymmeniä. Kun me tulimme tänne 39 vuotta sitten, täällä oli 200 kauppiasta. Oli vihannespuoli, marjapuoli, kalakuja. Kauppa kävi ja alkoi kuudelta aamulla. Nyt näyttää, että ensimmäiset tulee 11 aikaan, marjakauppias Rissanen muistelee.
Rissanen sanoo, että muutos alkoi kahdeksan vuotta sitten, kun torille tuli väliaikainen halli kauppahallin remontin ajaksi ja kauppiaat siirrettiin syrjemmäs. Sitten iski koronapandemia, eikä paluuta siitä enää ollut.
Myös ihmisten ostoskäyttäytyminen on muuttunut.
– Tuntuu vain, että onko raha niin tiukalla ihmisillä. Tänä vuonna varsinkin marjojen hinnat ovat nousseet. Kasvatus- ja kuljetuskustannukset nousevat. Hintahan nousee myyntipäässä automaattisesti, Rissanen sanoo.
Kauppiaat kokevat lisäksi, että torien siirtyminen Helsingin kaupunkitilat Oy:n hallintaan nelisen vuotta sitten on vaikeuttanut toimintaa.
– Mielestäni he lyövät kapulaa rattaisiin. Kaljaterasseja he haluavat, Tarvainen sanoo.
Myös Rissanen sanoo kokevansa, että kauppiaita olisi painostettu lopettamaan toimintaansa.
– Painostetaan, kun joku on sanonut, että tänne haluttaisiin vain kahviloita. Haluttaisiin tästä niin sanottu markkinapaikka. Tanssia, laulua, viinanjuontia ja semmoista.
Kaupunkitilat Oy:n Peggy Bauer kiistää asian jyrkästi.
– Emme missään tapauksessa ole painostaneet lopettamaan ketään, päin vastoin! Emme missään tapauksessa halua pelkästään terasseja, Bauer sanoo.
Unto Tarvainen on kuitenkin päätöksensä tehnyt.
– Veikkaan, että kun me lähdetään pois, niin pikkuhiljaa häviää kaikki, ennustaa Tarvainen.
