Keskipohjalainen naudanlihan ja maidon tuottaja Wennström Oy aikoo tuoda hiilineutraalia naudanlihaa markkinoille vuoteen 2030 mennessä yhteistyössä pienteurastamoiden kanssa.
Tavoite on kunnianhimoinen, sillä juuri naudanlihan tuotanto aiheuttaa eniten maatalouden päästöjä.
Vaikeustasoa nostaa myös se, että päästöjä syntyy monesta lähteestä, kuten lannasta, maaperästä, energiankulutuksesta ja esimerkiksi nautojen hengittämisestä.
Suunnitelma on valmis
Toholampilaisen Ilpo Wennströmin perustama Wennström Oy on usean tilan muodostama yhtymä, joka toteuttaa siirtymää kohti hiilineutraalin naudanlihan tuotantoa asteittain.
Yrityksen kymmenvuotissuunnitelman mukaan kaiken pitäisi olla valmista vuoteen 2030 mennessä.
Wennströmin tila on ProAgrian laskennan mukaan jo tällä hetkellä hiilineutraali.
Nyt yritys virittelee lihalleen hiilineutraalia tuotanto- ja jakeluketjua pienteurastamoiden kautta.
– Kun tilalla tuotettu liha kuljetetaan biokaasun voimalla teurastamolle, joka saa energiansa biokaasusta, ja sitten sieltä kauppaan, siinä sitä on kuluttajalle tarjolla, sanoo Wennström.
Vähäpäästöinen liha on mahdollista – täysin hiilineutraali ei
Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan hiilineutraaliuden laskemiseen on monta tapaa ja se juuri on tällä hetkellä ongelma.
Jos kaikki käyttäisivät Luken viime joulukuussa julkaisemaa laskentamallia, tulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään, Katajajuuri toteaa.
Myös naudanlihan päästöjen laskeminen on haastavaa.
– Naudan elinkaaren aikana pitää huomioida monta asiaa, muun muassa tilalta saatavien sekä muiden rehujen tuotanto, sekä pötsikäymisen ja maaperän päästöt, Katajajuuri sanoo.
– Lihantuotannosta voidaan saada vähäpäästöisempää, mutta täysin hiilineutraali liha on tieteen nykykäsityksen mukaan utopiaa.
Tällä hetkellä päästöjä pystytään vähentämään kohtuullisesti erilaisilla menetelmillä. Pötsikäymisen metaania esimerkiksi voidaan vähentää rehun lisäaineilla ja fossiilinen energia korvata biokaasulla, mutta se ei vielä riitä tekemään lihasta täysin hiilineutraalia.
– Ehkä tulevaisuudessa kehitetään uusia teknologioita ja menetelmiä, joilla päästöjä saadaan vähennettyä. Jo pelkästään turvemailta kivennäismaille siirtyminen vähentäisi päästöjä huomattavasti, Katajajuuri toteaa.
Päästöjen hallinta on kokonaisuus
Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyt emeritusprofessori Kari Tiilikkala on ollut ulkopuolisena neuvonantajana mukana Wennströmin yrityksen kymmenvuotissuunnitelmaa laadittaessa.
Tiilikkala on vakuuttunut, että Toholammilla tuotetaan hiilineutraalia tai jopa hiilinegatiivista lihaa vuonna 2030.
Päästöjen hallinta koostuu suuresta kokonaisuudesta. Bioreaktorista saadaan omat lannoitteet, sähkö ja lämpö. Lisäksi hyödynnetään peltoon varastoitavaa hiiltä, jolla otetaan peltojan valumia kiinni, kertoo Tiilikkala.
– Ainoa asia, mitä ei voida varastoida, on lehmien hengityksen metaani, mutta sitä kompensoidaan biohiilen käytöllä.
Rekkaliikenne tilalle ja tilalta pois muutetaan myös käyttämään biokaasua.
– Taloudellisesti tällainen tuotantotapa on jo nyt todistetusti kannattavampaa kuin mikään muu maatalous, Tiilikkala sanoo.
Tiilikkalan mukaan hiilineutraali naudanliha tulee kyllä kauppojen hyllyille, mutta se vaatii koko ketjun hiilineutraaliksi tekemistä. Myös kaupan on osallistuttava kehitykseen.
– Vuonna 2030 hiilineutraalia lihaa on tarjolla, mutta tuskin vielä riittävästi. Kehitystä jarruttavat kuntien lupapolitiikka ja pankkien nihkeä rahoitus, Tiilikkala uskoo.
Tiilikkala muistuttaa, että hiilensidonnan laskemiseen on monta tapaa. muun muassa hehtaareittain, tilakohtaisesti tai lihakiloa kohti.
– Laskentatavat ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen, kun tietoa kertyy lisää. Wennströmin laskelmat on toteutettu tilakohtaisesti.
Teurastamo toimii biokaasulla
Muhoksella toimivalla Viskaalin tilalla kasvatetaan karjaa ja pyöritetään teurastamotoimintaa.
Tilan emäntä Tuula Kukkola-Räinä kertoo tilan tekevän kaikkensa naudanlihan hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Yksi suurimmista investoinneista on ollut biokaasulaitos, joka tarjoaa vihreää energiaa myös teurastamolle.
– Uskon, että naudanlihan kasvatuksessa pystytään saavuttamaan samanlainen päästötaso kuin esimerkiksi riisillä tai kasviksilla, kunhan tekniikat kehittyvät, Kukkola-Räinä sanoo.
Kukkola-Räinä muistuttaa, että mikään ruuantuotanto ei ole täysin päästötöntä, koska itse tekemisestä ja maankäytöstä syntyy aina jonkin verran päästöjä.
– Väitän, että tuotteiden hiilineutraalius on muutaman vuoden kuluttua valtavirtaa sekä maidon- että lihantuotannossa. Se on kuluttajalle tärkeää ostopäätöstä tehtäessä.
