Peltipoliisi välähtelee tasaisen varmasti aamuruuhkan aikaan kolmostiellä Hämeenlinnassa. Kameraan tallentuu reilun tunnin aikana yli sata ylinopeutta.
Useampi kuin joka kuudes moottoritien valvontapisteen ohittanut autoilija ajoi liian lujaa.
– Voisimme jatkaa valvontaa vaikka koko päivän ja kamera välähtäisi todennäköisesti yhtä tiuhaan, sanoo valvontaa tehnyt ylikonstaapeli Jarno Alarotu.
Noin tunnin kestäneen valvonnan päätteeksi Alarotu kuitenkin naurahtaa, että on aika lopettaa, jotta havaittujen ylinopeuksien käsittely poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa ei ruuhkaudu.
– Tilanne ei näytä kovin hyvältä. Mukana oli myös isoja ylinopeuksia.
Nopeus voi nousta jopa kaksinkertaiseksi
Tietöiden takia Kolmostien alueen nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa. Valvonnan aikana suurimmat mitatut nopeudet olivat kuitenkin jopa 100 km/h.
Nopeuden kasvaessa onnettomuusriski lisääntyy merkittävästi.
Jarno Alarodun mukaan autoilijoiden ajatukset ja keskittyminen ovat liiaksi muualla kuin ajamisessa.
– Nytkin kamera välähti viidelle autolle peräkkäin. Salamavalo näkyy kuitenkin kauas.
Ajonopeustilastot paljastavat, miten suomalaiset autoilijat todella käyttäytyvät liikenteessä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan esimerkiksi kesällä 2024 pääteillä ajavista autoilijoista 44 prosenttia ylitti tien nopeusrajoituksen. Yli 10 km/h ylinopeutta ajoi joka kymmenes autoilija.
Pienempiä ylinopeuksia halutaan kitkeä, mutta nopeusvalvontaa ei voi lisätä
Kesäkuussa Poliisihallitus päätti, että poliisi puuttuu jatkossa myös pienempiin ylinopeuksiin aiempaa herkemmin. Linjaus koskee sekä perinteistä valvontaa että kameratolppia, jotka reagoivat nyt vähäisempiinkin rajoitusten ylityksiin.
Poliisi ei kuitenkaan voi lisätä nopeusvalvontaa. Se vaatisi joko lisärahoitusta tai resurssien siirtämistä poliisin muusta toiminnasta.
Poliisihallituksen liikenneturvallisuusyksikön poliisitarkastaja Tuomo Katajisto pitää asiaa arvokysymyksenä.
– Poliisi hoitaa välittömästi henkeen ja terveyteen liittyviä tehtäviä ja rikostutkinnassa on pitkittyneitä jonoja. Mistä voisimme irroittaa henkilöitä liikenneturvallisuuden parantamiseen, sitä en osaa sanoa, pohtii Katajisto.
Tiukempi valvontalinja on viesti autoilijoille: pienetkin ylinopeudet ovat riski ja niihin puututaan.
Lakiuudistus toi lisätyötä, jos kuski on väärä
Poliisin kamera-autot ja kiinteät kameratolpat havaitsevat vuosittain noin 140 000 ylinopeutta ajanutta autoa. Jokainen kuva käydään manuaalisesti läpi poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa.
– Jos kaikki nopeusvalvontakamerat olisivat käytössä ympäri vuoden, ne nappaisivat vuosittain pari miljoonaa ylinopeutta, Katajisto kertoo.
Poliisitarkastaja Tuomo Katajiston mukaan kuvien käsittelyyn käytetään noin 30 henkilötyövuotta. Yhden käsittelijän työpöydän kautta kulkee siten vuosittain tuhansia automaattivalvonnassa otettuja kuvia.
Pienistä liikennerikkomuksista kuljettaja saa ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun. Se on kesäkuussa 2020 voimaan tulleeseen tieliikennelakiin kirjattu sanktio, joka korvasi aiemmin käytössä olleen rikesakon.
Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun piti helpottaa ylinopeuksista annettavien seuraamusten määräämistä, mutta Katajiston mukaan laissa olisi parannettavaa.
– Jos ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu lähtee henkilölle, joka ei ole ajoneuvoa kuljettanut, joudumme uuteen prosessiin.
Tällaisessa tilanteessa maksun saaja tekee oikaisuvaatimuksen. Käsittelyn jälkeen oikealle kuljettajalle lähetetään perusmuotoinen liikennevirhemaksu, josta häntä pitää ensin kuulla. Tämän jälkeen kuljettajalle lähetetään maksettavaksi todisteellinen liikennevirhemaksu.
Katajiston mukaan toistakymmentä prosenttia automaattisen liikennevalvonnan tapauksista päätyy oikaisuvaatimusprosessiin.
Tämä hidastaa käsittelyä ja vie aikaa tehokkaammalta nopeusvalvonnalta.