Naudan jauhelihan saatavuus ei näytä nyt yhtä huonolta kuin keväällä.
Muutos on osin todellinen, mutta suuressa kuvassa tilanne ei ole muuttunut. Pula naudanlihasta on tasoittunut, mutta jatkuu.
– Tarjontaa on vähän enemmän, mutta lähelläkään sataa prosenttia ei olla, sanoo lihatalo Atrian lihaliiketoiminnasta vastaava johtaja Markku Hirvijärvi.
Hän arvioi tilanteen jatkuvan samanlaisena ainakin vuoden.
– Nyt ollaan enemmän tasapainossa, mutta pula ei ole hävinnyt eli kysyntä on suurempi kuin tarjonta, sanoo myös Snellmanin lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman.
Niukkuutta on yhä, myöntää S-ryhmän tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi. Juuri naudan jauheliha pääsee ajoittain loppumaan.
Listasimme syitä siihen, miksi kauppojen hyllyillä ei kuitenkaan näy yhtä paljon aukkoja kuin keväällä.
1. Syksyllä eläimiä teurastetaan enemmän
Vasikat syntyvät yleensä keväällä, ja eläimet teurastetaan seuraavan vuoden kesän jälkeen. Tuotanto kasvaa siis syksyä kohden.
– Keväästä tulee kuiva naudanlihan osalta, koska tuotantomäärät ovat pienemmät kuin syksyllä, sanoo Atrian Hirvijärvi.
MTK:n liha-asiantuntijan Juho Kyntäjän mukaan naudanlihan tuotanto on supistunut tänä vuonna kahdeksan prosenttia viime vuodesta.
2. Naudat kasvatetaan aiempaa suuremmiksi
Alituotanto on johtanut siihen, että naudat pitäisi kasvattaa aiempaa painavammiksi, jotta niistä saa enemmän lihaa – ja rahaa. Isompia ruhoja toivovat myös ostajat, etenkin ulkomailla.
Ylistarolainen naudanlihantuottaja Ari Nortunen aikoo nyt kasvattaa hiehoja 60 päivää aiempaa pidempään. Se tarkoittaa noin 30:tä lisäkiloa.
Kaikki pohjautuu tarkkaan ruokintaan.
– Ruokinta perustuu Suomessa nurmisäilörehuun, jota täydennetään viljalla ja kivennäisaineilla. Lisäksi tilat voivat käyttää elintarviketeollisuuden sivujakeita, joita ovat vaikkapa suklaa, rankki ja tuoreleike, selittää Nortunen.
Naudat kasvavat 300–700 grammaa päivässä. Ne teurastetaan yleensä 19–20 kuukauden iässä.
Kasvatusajan loppupuolella pelkkä massan ylläpito vie jo paljon ravintoa, mikä tarkoittaa lisää kustannuksia.
Eläinkoon kasvaessa ongelmaksi voi muodostua myös tilanpuute, sillä eläinsuojelulaki määrittää, paljonko tilaa tuotantoeläimellä pitää olla.
3. Tuottajahintoja on nostettu
Tänä vuonna tuottajille maksettavia hintoja on ainakin osittain juuri pulan takia nostettu merkittävästi ylöspäin. Tämä auttaa tiloja pärjäämään paremmin, mutta ei ratkaise perusongelmaa.
Nortunen uskoo, että nautojen määrä edelleen vähenee.
– Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu suurelta osin maidontuotantoon, kun maitotiloilla syntyvät sonnivasikat sekä hiehot, joista ei tule lypsylehmiä, kasvatetaan lihaksi. Lypsylehmien vähentyessä vähenevät myös lihantuotantoon tulevat vasikat, huomauttaa Nortunen.
4. Lihapaketin kallistuminen pienentää kysyntää
Tuottajahintojen nousun vaikutusmekanismi on selkeä.
– Tietenkin isommat tuottajahinnat siirtyvät kuluttajan tuotteesta maksamiin hintoihin, mikä vähentää kulutusta, sanoo Roland Snellman.
Kulutus on MTK:n Juho Kyntäjän mukaan laskenut tänä vuonna kuusi prosenttia. Vaikka kuluttajahinta on noussut, kulutus on laskenut vain vähän.
– Se kertoo, että kuluttaja on valmis maksamaan kotimaisesta. Tämä on keväisen keskustelun ansiota, sanoo Kyntäjä.
5. Hyllyjä on järjestetty uusiksi
Yksi selitys sille, että kauppojen hyllyissä ei näy samanlaisia aukkoja kuin keväällä, on arkinen.
Kauppa on järjestänyt kylmäkaappejaan niin, että naudan jauhelihalle on aiempaa vähemmän hyllytilaa, sanoo MTK:n Juho Kyntäjä.
– Siellä on enemmän sika-nautaa, kanan jauhelihaa ja niin edelleen. Jos keväällä tilaa naudalle oli vielä pari metriä, nyt hyvä jos metrin.
Sekoitejauhelihojen kysyntä on kasvanut esimerkiksi S-ryhmässä 20–30 prosenttia, sanoo tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi.
Hänen mukaansa naudan jauhelihan hyllymetrejä ei ole suoranaisesti vähennetty. Salmi puhuu esillepanoviilauksesta.
– Pyrimme reagoimaan aktiivisesti. Tavaraa on, mutta paikoin nautapohjainen liha pääsee loppumaan, ja kyllähän silloin tilaa vie se, mitä on.