YK:n 80. yleiskokouksen toisena päivänä kuultiin muun muassa Ukrainan presidentin, Volodymyr Zelenskyin sekä Argentiinan presidentin, Javier Milein puheet.
Suomen puheenvuoron piti tasavallan presidentti Alexander Stubb, päiväistunnon toiseksi viimeisenä puhujana.
Puhe oli kriittinen kansainvälisen politiikan analyysi.
Kylmän sodan jälkeinen maailmanjärjestys on ohi, mutta uutta järjestystä ei vielä ole luotu. Osa maista edistää sääntöperustaista, monenkeskistä maailmanjärjestystä ja osa ajaa transaktionaalisuuteen eli konkreettisiin hyötyihin ja intresseihin perustuvaa politiikkaa.
– Tällainen ulkopolitiikka perustuu realistiseen käsitykseen vallasta. Valta määrittelee rajat sille, mikä on mahdollista kullekin valtiolle. Arvojen tulisi kuitenkin olla kaiken toimintamme perusta. Myös transaktionaalisella ulkopolitiikalla tulisi olla keskeisiin arvoihin nojaava perusta. Ilman arvoja ulkopolitikka ajaa itsensä umpikujaan.
Ongelmia pitäisi voida ratkaista
Stubbin mukaan keinovalikoima erilaisten ongelmien ratkaisemiseen on nyt parempi kuin koskaan. Nykyinen suunta on silti väärä:
– Sotia on enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Maailma on yhä jakautuneempi, samoin yhteiskuntamme. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi laahaavat jäljessä. Eri puolilla maailmaa todistamme suunnatonta siviilien kärsimystä ja humanitaaristen periaatteiden räikeää halveksuntaa.
Stubb sanoi, ettei YK:n 193 jäsenen tarvitse olla samaa mieltä arvojen jokaisesta yksityiskohdasta, mutta perusarvoista pitäisi löytyä yhteinen käsitys. Niitä arvoja ovat valtioiden itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus, voimakäytön kieltäminen sekä ihmisoikeudet ja perusvapaudet.
– Nämä arvot ovat kulmakiviä sille, keitä olemme ja mitä puolustamme Yhdistyneinä kansakuntina.... Venäjällä ei ole oikeutta jatkaa hyökkäystään Ukrainaa vastaan. Israelilla ei ole oikeutta rikkoa kansainvälistä oikeutta Palestiinassa. Valtioilla ei ole oikeutta käyttää Sudanin tai Kongon alueita käydäkseen sijaissotaa omien taloudellisten tai strategisten etujensa vuoksi.
Kritiikkiä YK:lle
Stubb katsoi, että YK:lla on vaikeuksia ylläpitää rauhaa ja vakautta, vaikka juuri ne ovat maailmanjärjestön keskeisiä tehtäviä.
– Aivan liian usein YK ei kykene toimimaan foorumina, jossa sovitamme yhteen eturistiriitoja. Liian usein YK:n perustana olevia arvoja ei kunnioiteta vilpittömästi.
Stubbin mukaan YK:n kokoonpano heijastaa edelleen perustamisvuotensa 1945 maailmaa. Nyt järjestöä on presidentin mukaan uudistettava muun muassa lisäämällä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää viidellä.
– Vähintään tarvitaan kaksi uutta paikkaa Aasialle, kaksi Afrikalle ja yksi Latinalaiselle Amerikalle.
Tässä kohtaa puhetta kuului yleisöstä taputuksia ja Stubb vitsaili:
– Taidan sanoa tämän joka vuosi, koska tämä on ainoa kohta, jossa saan suosionosoituksia. Yhdelläkään valtiolla ei pitäisi olla veto-oikeutta. Jos turvallisuusneuvoston jäsen rikkoo YK:n peruskirjaa, sen olisi menetettävä äänioikeutensa määräajaksi.
Stubb ehdotti turvallisuusneuvoston uudistamista myös viime vuoden yleiskokous-puheessaan.
– YK:n on keskityttävä tärkeimpiin tavoitteisiinsa: sotien lopettamiseen ja estämiseen, ihmisoikeuksien suojelemiseen ja kestävän kehityksen vauhdittamiseen. Meidän on saatava YK takaisin rauhanvälitykseen. Väitän, että yksi syy sotien isoon määrään on, ettei YK ole mukana rauhanvälityksessä.