BERLIINI Kun Syyrian sota kiihtyi runsaat kymmenen vuotta sitten, Ammar Sefo päätti jättää kotimaansa.
Sefo kuuluu vainottuun ismailiittien vähemmistöön. Vanhemmat jäivät Syyriaan. Sefo ja hänen sisarensa pakenivat Eurooppaan. Sisko työskentelee nyt farmaseuttina Etelä-Saksassa.
Sefo oli opiskellut lääketiedettä Damaskoksessa neljä vuotta. EU:n Erasmus-tuella hän pääsi jatkamaan opintojaan Kreikkaan.
Opiskeltuaan Thessalonikissa kaksi lukukautta hän jatkoi Saksaan vuonna 2016, koska tiesi mahdollisuuksien siellä olevan Kreikkaa paremmat.
Saavuttuaan Saksaan Sefo haki ja sai opintostipendin maan vihreältä puolueelta. Berliinissä lääkäriopintoihin kului vielä kuusi vuotta.
Marraskuussa Sefo aloittaa ensimmäisessä vakituisessa työpaikassaan Charitéssa, joka on Euroopan suurin yliopistollinen sairaala. Hän on erikoistunut urologiaan.
– Minulla on ollut matkan varrella onnea, kun vertaan moniin ystäviini. Etuni on, että olen ekstrovertti ja tykkään tutustua ihmisiin. Joten alussa aina kun menin ulos, olin yhteydessä saksalaisiin. Ja kokemukseni olivat erittäin myönteisiä.
Sefo on kohdannut myös rasismia. Hän kertoo siitä videolla:
Kielen oppiminen on olennaista
Sefo on oppikirjaesimerkki siitä, miten turvapaikanhakijoiden kotouttaminen sujuu parhaiten. Kielen oppiminen oli hänelle kaiken aa ja oo.
Turvapaikanhakijat aloittavat saksan harjoittelun pian maahan saavuttuaan vastaanottokeskusten ”integraatiokursseilla”.
Ulkomaalaiselle lääkärille opiskelu on vaikeampaa kuin saksaa äidinkielenä puhuville. Sefo joutui käyttämään paljon aikaa lääketieteellisen terminologian ja erikoiskirjallisuuden opetteluun.
– Se, mitä kieltä lääkäri käyttää työssään päivittäin, ei ole ihan samaa kuin mitä kuulee luentosalissa tai harjoittelun aikana.
Sefo on hyvä esimerkki miespuolisesta maahanmuuttajasta Saksassa sikälikin, että hän on saanut työpaikan. Syyriasta ja Afganistanista muuttaneiden miesten työllisyys on jopa korkeampi kuin saksalaisten miesten.
Naisten työssäkäynti on harvinaisempaa.
Suomessa turvapaikanhakijoiden työllisyysaste on selvästi matalampi kuin Saksassa.
Tämä grafiikka kertoo, miten Saksaan runsaat kymmenen vuotta sitten tulleiden turvapaikanhakijoiden työllisyys on kehittynyt maahantulon jälkeen:
Grafiikassa on kuvattu Syyriasta, Afganistanista, Eritreasta, Irakista, Iranista, Pakistanista, Somaliasta ja Nigeriasta tulleiden maahanmuuttajien työllisyysaste. Palkkatyöläisten lisäksi mukaan on laskettu itsensä työllistävät 18-64-vuotiaat.
Talous tarvitsee maahanmuuttajia
Kymmenen viime vuoden aikana saapuneet 3,2 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää tuottivat 240 miljardia euroa Saksan bruttokansantuotteeseen IW-tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna.
Esimerkiksi eteläisen Baden-Württembergin osavaltion bruttokansantuotteesta jo yli 17 prosenttia muodostavat työnteollaan ihmiset, joilla ei ole Saksan passia.
Turvapaikanhakijoiden hyvää työllistymistä selittää ennen kaikkea se, että Saksassa on työvoimapulaa.
– Se antaa työmahdollisuudet monella alalla heille, jotka ovat valmiita tekemään töitä. Esimerkiksi lääkäreistä on pulaa, Ifo-talousinstituutin maahanmuuttotutkimusta johtava suomalainen professori Panu Poutvaara sanoo.
Jos maahanmuutto lakkaisi, se tarkoittaisi, että Saksan talous alkaisi kutistua.
– Veroaste nousisi, sosiaalietuuksia olisi pakko leikata, ja lääkäreistä sekä sairaanhoitajista tulisi pulaa eli terveydenhoidon taso laskisi, Poutvaara luettelee.
Saksassa työskentelee nyt yli kuusituhatta syyrialaista lääkäriä. Etenkään monet pienten kaupunkien sairaalat eivät enää tulisi toimeen ilman vuosikymmen sitten tulleita turvapaikanhakijoita.
”Oppipoikajärjestelmä” työllistää
Myös Saksan harjoittelija- eli työssäoppimisjärjestelmä auttaa turvapaikanhakijoita työllistymään.
– Saksalaiset yritykset ovat erittäin avoimia antamaan ulkomaalaistaustaisille ja turvapaikanhakijoille harjoittelupaikkoja. Heitä otetaan helposti vaikkapa leipomoon tai metallialan yritykseen, Potvaara sanoo.
Professori korostaa, että ongelmiakin on. Kun saksalaisista naisista töissä käy noin 70 prosenttia, niin pakolaisnaisista vain 35 prosenttia.
– Kulttuuriset tekijät vaikuttavat. Varsinkin Afganistanissa ja Irakissa mutta myös Syyriassa naisten työssäkäyntiosuus on huomattavasti matalampi kuin miesten.
Turvapaikanhakijoiden työttömyysaste on lähes neljä kertaa korkeampi kuin Saksan keskiarvo, ja ukrainalaisten keskuudessa se on jopa yli viisi kertaa korkeampi.
Saksa teki yhden suuren virheen
Saksa olisi voinut Poutvaaran mukaan onnistua paremmin, jos se ei olisi tehnyt yhtä ratkaisevaa virhettä. Vuodesta 2015 lähtien saapuneet turvapaikanhakijat on jaettu maan sisällä alueiden väestömäärän ja verotulojen mukaan.
– Sen seurauksena pakolaiset ovat jakautuneet suhteettoman paljon rakenteellisesti heikoille alueille, joilla on korkea työttömyys. Tutkimusten mukaan heidän työllisyysmahdollisuutensa ovat silloin huomattavasti heikommat.
Turvapaikanhakijoiden työllistymisessä onkin suuria eroja eri osavaltioiden välillä. Parhaiten he työllistyvät Etelä-Saksassa – siellä missä taloudella menee hyvin ja työttömyys on muutenkin pientä, kuten juuri Baden-Württembergissä.
Myös ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen on Saksassa hidasta ja hankalaa.
– Se, että pakolaistaustaisten lääkäreiden työllisyysaste on nyt hyvin korkea, selittyy osaksi sillä, että vuonna 2015 saapuneilla on ollut monta vuotta aikaa käydä se prosessi läpi, Poutvaara selittää.
Ammar Sefo ei aio enää palata Syyriaan. Paluu olisi käytännössä mahdotonta ainakin toistaiseksi, koska vähemmistöjä vainotaan Syyriassa viime talven vallankaappauksen jälkeenkin.
– Haluaisin nähdä vanhempani ja käydä joskus heidän luonaan, mutta en enää muuttaa takaisin kotiin.
Juttua muokattu 17.10.2025 klo 15:31: Grafiikan alle on lisätty kuvateksti, jossa kerrotaan tarkemmin, mitä grafiikka kuvaa.