LEUSDEN Kello lähestyy viittä, ja pari naista kattaa pöydille juomalaseja työpaikan avarassa aulassa.
Ennen juotiin lasilliset viikon päätteeksi perjantaina, mutta perinne on siirtynyt torstaille. Perjantaisin ei töihin tule enää juuri kukaan.
Afas-ohjelmistoyhtiössä on tehty nelipäiväistä työviikkoa vuoden alusta alkaen. Työpäivien pituus on yhä kahdeksan tuntia, ja palkat säilyivät ennallaan.
Moisesta työntekijöiden mielistelystä ja torstai-drinkeistä voisi päätellä, että Afas on startup-yhtiö. Osoitekin on Inspiratielaan, suomeksi Inspiraatiokatu.
Afas on kuitenkin 30 vuotta toiminut, asemansa vakiinnuttanut perheyhtiö, jonka johdossa ovat kahden perustajan pojat. Henkilökuntaa on 750.
– Tämä ei ole meille mainostemppu. Annamme työntekijöille aikaa, jota säästyy älyteknologian avulla. Aikaa jää huolenpitoon, elämänlaatuun ja iloon, toimitusjohtaja Bas van der Veldt perustelee yhtiön nettisivuilla.
Yhtiön johto haluaa tarjota mahdollisuuden parempaan tasapainoon työn ja yksityiselämän välillä. Levänneinä työntekijöistä voi myös tulla tuotteliaampia.
Afasin myyntitehtävissä työskentelevä Jochem van de Water kehuu työpaikan uutta rytmiä.
– Jos lepää paremmin viikonloppuna ja on enemmän aikaa lapsille, perheelle tai muille läheisille, tulee töihin levänneenä ja energisempänä. Ehkä työsaavutukset ovat parempia kuin ne olisivat viiden päivän työviikossa.
Hollannissa on EU:n lyhyimmät työajat
Afas on saanut kokeilustaan paljon huomiota, vaikka lyhyet työajat ovat Hollannissa tavallisia. Hollantilaiset työskentelevät keskimäärin 32 tuntia viikossa, vähiten koko EU:ssa.
Toisaalta työssäkäyvien osuus väestöstä on suuri. Työllisyysaste on EU:n korkein, eli 83,5 prosenttia. Suomessa työllisyysaste on 77 prosenttia.
– Meillä on hyvin kireät työmarkkinat, kaikki tarvitaan töihin. Silloin on tarpeen kuunnella työntekijöiden toiveita, työelämän tutkija Annet de Lange sanoo.
Etenkin nuoret ja perheelliset suosivat lyhyitä työaikoja. Äidit ja isät tekevät lyhyitä työpäiviä usein siksi, että päivähoitopaikkoja on vaikea saada.
Myös osa-aikatyötä tehdään Hollannissa enemmän kuin muualla unionissa.
Hyvä tuottavuus antoi rahkeet työajan lyhennykseen
Yleensä lyhyempi työviikko kuitenkin pienentää palkkaa, toisin kuin Afas-yhtiössä.
Afasilla on työaikakokeiluunsa varaa. Liikevaihto on kasvanut joinakin vuosina jopa 18 prosentin tahtia ja oli viime vuonna 325 miljoonaa euroa.
Yhtiö tekee ohjelmistoja, joilla automatisoidaan tehtäviä ja siirretään niitä tekoälyn tehtäväksi. Samaa tehostamista on tehty omassakin talossa.
– He voivat harkita, annetaanko tuottavuuden jatkaa kasvuaan tekemällä samaan tahtiin töitä, vai voidaanko parantunut tuottavuus käyttää henkilökunnan hyväksi lyhyempiin työpäiviin, tutkija de Lange sanoo.
Lisäksi teknologia-aloilla Hollannissa on työvoimapula. Hyvistä työntekijöistä täytyy pitää kiinni tarjoamalla etuja.
Neljän päivän ajan on kiire
Jochem van de Water harppoo pitkin Afasin pitkiä, kaarevia käytäviä ja esittelee tiloja. Välimatkat isossa toimistossa ovat pitkiä.
Lounasravintolan keskellä komeilee flyygeli, jolla pianisti luo tunnelmaa lounasaikaan. Rakennuksessa on myös teatteri tapahtumia varten.
Perjantai on yhtiön mukaan kehityspäivä, jolloin on aikaa rentoutua, olla perheen kanssa tai tehdä vapaaehtoistyötä.
Asiakaspalvelua tarvitaan myös perjantaisin, joten heidän joukossaan nelipäiväisen työviikon vapaapäivä kiertää.
Afasilla konsulttina toimiva Merte Jonker käyttää kehityspäivän vanhempiensa auttamiseen.
– Remontoimme heidän kotiaan. Vietän laatuaikaa perheen kanssa ja opin samalla korjaamaan taloa.
Afas-yhtiön markkinointipäällikkö Rik ten Wolde sanoo, että töissä on kiire neljän päivän ajan.
– On hienoa pitää perjantaina vapaata. Olen perheen kanssa ja urheilen.
Lyhennetty työaika ei tähän mennessä ole heikentänyt firman tahtia. Liikevaihto kasvoi tammikuusta kesäkuuhun 11 prosenttia, ja yhtiön mukaan tuottavuuskin pysyi hyvänä.
– Se tarkoittaa myös, että olemme todella kiireisiä maanantaista torstaihin. Emme niin valtavan kiireisiä, että burnout uhkaisi, mutta terveellisen kiireisiä, työstä ei ole pulaa, Jochem van de Water sanoo.
Neljän päivän työviikko on saanut työntekijät punnitsemaan työtapoja.
– Pitääkö jokin kokous pitää joka maanantai? Voisiko se olla joka toinen viikko? Täytyykö kokouksen kestää aina tunnin, vai riittäisikö 20 minuuttia? van de Water kertoo esimerkkejä.
Yli 10 tunnin työpäivässä teho putoaa
Lyhennettyjä työviikkoja on kokeiltu muuallakin, muun muassa Britanniassa.
Tutkija Annet de Lange sanoo, että etenkin neljän päivän työviikon kokeiluissa tuottavuus pysyi hyvänä tai alkoi jopa parantua.
– Arvelemme usein, että syynä on työntekijöiden riittävä palautuminen. Kokeilussa yritykset kuitenkin tarkastelevat järjestelmiään ja tehokkuuttaan ja muuttavat toimintaansa. Ihmisistä ja organisaatioista kokonaisuudessaan voi tulla tehokkaampia.
Lyhyt, tiivis työaika sopii teknologia-aloille. Esimerkiksi terveydenhoitoon tai opetusalalle sitä on vaikea soveltaa.
Joissakin kokeiluissa viiden päivän kaikki työtunnit puristetaan neljään päivään, jolloin työpäivistä tulee pitkiä. Liian pitkä työpäivä ei ole enää tehokas.
– Tutkimusten mukaan yli 10 tunnin työpäivä alkaa tuottaa heikompia tuloksia.
Väsymys ottaa vallan, tuottavuus heikkenee ja etenkin sairastumisen riski kasvaa, de Lange sanoo.
Afas tekee henkilökunnalle kyselyitä muun muassa stressistä.
Työntekijöistä valtaosa on uuteen järjestelyyn hyvin tyytyväisiä. Vain kaksi prosenttia kaipaa paluuta viisipäiväiseen työviikkoon.
Johto päättää työaikakokeilun jatkosta marraskuussa, mutta Van de Water uskoo mallin jatkuvan.
– Kaikki ovat nyt tottuneet tähän. Syntyisi jonkinlainen kaaos, jos yhtiö päättäisi palata viiden päivän työviikkoon.
Kello 18.50 korjattu karttaan oikein päin pienempi kuin -merkki <35