Huoltovarmuuskeskukselle kallis lasku – koronakevään maskikaupoista aiheettomat potkut johtajalle

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola ei toiminut suojainkaupoissa vastoin HVK:n etua.

Kuvassa on Huoltovarmuuskeskuksen toimitilat osoitteessa Aleksanterinkatu 48 A, Helsinki.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Huoltovarmuuskeskuksen maksamaan potkut saaneelle johtajalle isot korvaukset. Kuva: Silja Viitala / Yle

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) maksamaan isot korvaukset HVK:n entiselle perustuotanto-osaston johtajalle Jyrki Hakolalle.

Korvausten loppusumma on liki 197 000 euroa. Käytännössä summa on suurempi, sillä valtaosa korvauksista on työsuhteen purkamisesta ja palkkasaatavista tuomittuja korvauksia, joille on maksettava korkoa keväästä 2020 alkaen.

Lisäksi valtio joutuu maksamaan Hakolalle 4 000 euroa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä.

HVK purki Hakolan työsuhteen huhtikuussa 2020.

Syyksi HVK ilmoitti ”koronaviruspandemiaa koskevien suojavarustehankintojen yhteydessä tapahtuneet Hakolan toistuvat ja olennaiset työnantajan työjärjestyksen ja taloussäännön rikkomukset ja tästä työnantajalle aiheutuneen huomattavan taloudellisen vahingon sekä syvän luottamuspulan.”

Syynä kauppa Sarmasteen kanssa

Käräjäoikeus toteaa, että käytännössä potkut johtuivat Hakolan liikemies Onni Sarmasteen kanssa sopiman maskikaupan yhteydessä tapahtuneeksi väitetyistä virheistä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime joulukuussa Sarmasteen ja hänen yhtiönsä maksamaan HVK:lle maskikaupoista 4,5 miljoonaa euroa korvauksia.

Korvausriidan käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Toimitusjohtaja pyysi ”nopeita peliliikkeitä”

Käräjäoikeus katsoo, että erittäin painavaa syytä purkaa Hakolan työsuhde ei ollut. Epäonnistumiset suojainhankinnoissa poikkeuksellisessa tilanteessa eivät aiheutuneet Hakolasta johtuvasta syystä.

– Hakolan toiminnassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hänen olisi toiminut tietoisesti vastoin työnantajansa intressiä, tuomiossa todetaan.

HVK:n silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema oli pyytänyt ”nopeita peliliikkeitä”. Suojaimia arvioitiin tuolloin riittävän Suomessa vain muutamiksi päiviksi.

Oikeus toteaa, että Lounema oli tietoinen Hakolan menettelystä eikä hän missään vaiheessa puuttunut asiaan tai pyytänyt Hakolaa toimimaan toisin.

Huoltovarmuuskeskukseen kohdistui myös poliittista painetta.

Oikeus: Puutteet varautumisessa eivät Hakolan vastuulla

Käräjäoikeus katsoo, että HVK:lla ei ollut tosiasiallista resurssia ja valmiuksia huolehtia koronakevään mittakaavan hankinnoista.

Oikeus toteaa, että ”puutteet varautumisessa eivät ole johtuneet Hakolan vastuulla olevista seikoista.”

HVK teki helmikuun 2020 puolivälistä lähtien kahdessa kuukaudessa yhteensä 27 erillistä suojainvälineisiin liittyvää tilausta, joiden arvo oli noin 46 miljoonaa euroa.