EU-maiden finanssipolitiikan valvojien yhteistyöverkosto EUIFI peräänkuuluttaa tuoreessa kannanotossaan, että talouspolitiikan arviointi on säilytettävä Suomessa riippumattomana.
”Verkosto vaatii uuden valvojan täydellistä – henkilöstöä koskevaa, institutionaalista ja taloudellista – riippumattomuutta hallituksesta”, kannanotossa kirjoitetaan.
Järjestön mielestä uhkana on, että finanssipolitiikan valvonnan riippumattomuus hallituksesta voi heikentyä, koska valvoja on esimerkiksi toimintabudjettinsa kautta riippuvainen valtiovarainministeriöstä (VM).
EUIFI julkaisi kannanottonsa maanantaina. Se käsittelee niin sanottua velkajarrua, jonka käyttöönotosta eduskuntapuolueet sopivat pari viikkoa sitten.
Velkajarru on Suomen tuleva finanssipolitiikan sääntökehikko, joka asettaa rajat sille, paljonko Suomi saa velkaantua.
EUIFI ei ota kantaa esimerkiksi asetettuun velkatavoitteeseen, vaan se arvioi finanssipolitiikan valvontaa, joka on muuttumassa velkajarrun myötä.
Tähän asti valvojia ovat olleet Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja talouspolitiikan arviointineuvosto. Jatkossa VTV jää sivuun valvonnasta ja se keskitetään arviointineuvostolle.
Huolia valvonnan riippumattomuudesta esitettiin myös lausuntokierroksella
EUIFI katsoo kannanotossaan, että vaikka arviointineuvosto on ”käytännössä itsenäinen”, sillä on ”erityisesti taloudellinen, institutionaalinen ja henkilöstöön liittyvä yhteys” valtiovarainministeriöön.
Talouspolitiikan arviointineuvosto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Hallitus nimittää sen jäsenet VM:n esityksestä, joka puolestaan saa ehdotuksen nimityksistä yliopistojen taloustieteellisiltä yksiköiltä. Esityksen arviointineuvoston budjetista tekee hallitus.
Institutionaalisesti tämä poikkeaa VTV:stä, jonka budjetista ja johtajanimityksestä päättää eduskunta.
Kysymystä valvojan riippumattomuudesta kommentoi kriittisesti myös usea lausuntokierroksella hallituksen esitystä kommentoinut taho.
”Riippumattoman valvojan sijoittaminen osaksi hallinnonalaa, jonka toimintaa sen pitäisi itse ensisijaisesti valvoa, ei ole omiaan varmistamaan mahdollisimman laajaa uskottavuutta valvontainstituutiolle”, kirjoitti esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
”Neuvoston valinnassa käytetty menettely rajoittaa vakavasti valtiovarainministeriön näkemyksistä poikkeavien asiantuntijanäkemysten mahdollisuuksia tulla huomioiduiksi EU:n Suomen finanssipolitiikan valvojalle asettamia tehtäviä suoritettaessa, jos itsenäisen finanssipolitiikan valvojan tehtävät osoitetaan arviointineuvostolle”, kirjoitti lausunnossaan puolestaan Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore.
Valvontatehtävän poistumista VTV:ltä kritisoi lausuntokierroksella myös virasto itse.
Huomionarvoista on, että vaikka VM on esittäjänä arviointineuvoston jäsennimityksistä, tähän mennessä ministeriö on tehnyt esityksen aina yliopistojen ehdotuksen mukaisesti, eikä puuttunut siihen.
Kannanotossaan EUIFI kehottaa pitämään lisäksi huolta siitä, että valvonnassa säilyvät riittävät resurssit.
Velkajarru tulee saattaa voimaan ensi vuoden alussa
Velkajarrun on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen. Se on takaraja EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen saattamiselle jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön.
Hallitus käsittelee velkajarruesitystä kiireellisenä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tulevina viikkoina.
Viime viikolla eduskuntapuolueet nimesivät jäsenet velkajarrua koskevaan parlamentaariseen työryhmään.
Työryhmä tulee laatimaan ylivaalikautisen suunnitelman Suomen rahoitusasematavoitteesta eli käytännössä sopeutusvaatimuksesta tulevalle hallitukselle.
