Suomessa on syntynyt ensimmäistä kertaa vasikoita, jotka ovat saaneet alkunsa teurastetun sonnin lisäkivessiittiöistä, joilla lehmät keinosiemennettiin.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Juha Kantasen mukaan muualla Euroopassa on pakastettu lisäkivessiittiöitä, mutta niitä ei tiettävästi ole vielä käytetty keinosiemennyksessä onnistuneesti.
Kajaanissa syys–lokakuussa syntyneet sonnivasikat ovat uhanalaista itäsuomenkarjaa. Tämä alkuperäisrotu tunnetaan myös nimellä kyyttö. Kainuun ammattiopiston opetusmaatilalla Kajaanissa on itäsuomenkarjan elävä geenipankki.
Luken ja Kainuun ammattiopiston yhteistyö alkuperäisrotujen säilyttämisessä on kansainvälisestikin merkittävää.
– Nämä sonnivasikat ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Euroopan tasollakin ne ovat todellisia harvinaisuuksia, kertoo Luken tutkimusprofessori Juha Kantanen.
Asiantuntijat ovat Kantasen mukaan olleet skeptisiä siitä, voiko lisäkivessiittiöitä käyttää keinosiemennykseen, koska niiden koostumus on erilainen kuin siemennesteen. Lisäkives on kiveksen pinnalla sijaitseva elin, jossa siittiöt kypsyvät ja varastoituvat.
Nyt Luken tutkijat osoittivat, että lisäkivessiittiöitä voi käyttää keinosiemennyksessä.
Siittiöt kerättiin Viiru-sonnilta
Läpimurto perustuu Luken hiomaan menetelmään, jossa siittiöitä kerätään sonnin lisäkiveksistä teurastuksen jälkeen. Luke perusti vuonna 2024 Jokioisten kampukselleen ensimmäisen rekisteröidyn laboratorion tätä varten.
Viiru-sonni oli ensimmäinen, jonka lisäkivessiittiöitä kerättiin ja pakastettiin.
Viirun lisäkivessiittiöt odottivat puoli vuotta pakastettuina Jokioisissa, koska tutkijoiden oli varmistettava, ettei mitään tautitapauksia ole ilmennyt. Nyt Viirun geenejä kantavat Kajaanissa syntyneet vasikat.
– Tämä on oman uranikin kannalta erittäin merkittävä keinollisen lisääntymisteknologian saavutus. Nyt menetelmän toimivuus on osoitettu käytännössä, kertoo Luken erikoistutkija, eläinlääkäri Heli Lindeberg tiedotteessa.
Suomi on edelläkävijä geeniperimän tallentamisessa
Siemennesteen kerääminen eläviltä sonneilta on ollut perinteinen tapa pakastaa geneettistä materiaalia, mutta pienissä alkuperäiskarjapopulaatioissa menetelmä on rajallinen.
Lisäksi se on työlästä, sillä kaikki keinosiemennykseen menevät sonnit on vietävä Suomesta Tanskaan, koska karjanjalostus on muuttunut hyvin kansainväliseksi.
Lisäkivessiittiöitä ei pystytä keräämään elävältä sonnilta, joten vaihtoehdoiksi jää joko kastraatio tai lisäkivessiittiöiden kerääminen silloin, kun sonni teurastetaan.
Juha Kantasen mukaan lisäkivessiittiöiden keruu on edullinen tapa turvata geneettistä monimuotoisuutta.
Suomi on edelläkävijä kotieläinten geeniperimän tallentamisessa. Työ alkoi jo yli 40 vuotta sitten. Alkuperäisrotujen perimää tallennetaan kansalliseen pakastegeenipankkiin Hollolaan siemennesteannoksina, alkioina ja nyt myös lisäkivessiittiöinä.
Pakastegeenipankki on erityisen tärkeä esimerkiksi tilanteissa, joissa alkuperäiskarjaa menetetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien tautiepidemioiden tai muiden katastrofien vuoksi.