Pirkanmaalla on liian vähän pelastajia. Näin sanoo Suomen pelastusalan ammattilaisten (SPAL ry) luottamushenkilö Mikko Rantala.
– Varmasti isoin syy on, että hyvinvointialoilla ei ole rahaa palkata tarpeeksi meitä pelastajia.
Tilanne on niin heikko, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi Pirkanmaan hyvinvointialueelle (Pirha) huomautuksen pelastustoimen palvelutason toistuvasta rikkomisesta.
Avi havaitsi 11 kuukauden mittaisella tarkastelujaksolla kaikkiaan 150 työvuoroa, joissa palvelutasopäätöksen edellyttämä minimivahvuus ei toteutunut.
Avin mukaan pelastustoimen henkilöstön minimivahvuuden toistuva alittaminen vaarantaa ihmisten turvallisuuden ja perusoikeudet.
Rantalan mielestä tämä pitää paikkansa: vajaamiehitys vaarantaa henkilöstön työturvallisuuden.
Se vaikuttaa myös työtehoon, jos onnettomuuspaikalle saapuvassa yksikössä ei ole riittävästi pelastajia.
Henkilöstövajeen seurauksena yksiköitä miehitetään ristiin, eli esimerkiksi puomitikasauton kuljettaja hyppääkin paloautoon. Pahimmillaan asemia joudutaan sulkemaan tilapäisesti.
Avin tarkastelujakson aikana yksi Pirkanmaan paloasemista oli ollut suljettuna yhteensä 18 työvuoron ajan. Lisäksi yhdeksässä työvuorossa henkilöstövaje oli yli 10 henkilöä.
Pelastusjohtaja: Tilannetta on jo parannettu
Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen sanoo, että asioita on jo tehty tilanteen parantamiseksi.
Esimerkkinä hän mainitsee paremman lomasuunnittelun.
– On huomioitava myös, että saimme keväällä aluehallintovirastolta korjausmääräyksen.
Toivonen viittaa avin maaliskuussa antamaan määräykseen korjata huomattavat puutteet kiireellisessä pelastustoiminnassa. Puutteet koskivat toimintavalmiusaikoja Tampereella ja Nokialla.
Myös sisäministeriö on antanut pelastustoiminnan suunnitteluun uuden ohjeen, joka on otettu Pirkanmaalla käyttöön.
Avin päätöksen seurauksena päivittäinen työvuorovahvuus on entistä tarkemmassa syynissä. Toivosen mukaan siihen liittyy lomien ja arjen toimintojen suunnittelu. Myös ylitöihin kutsuminen on mahdollista.
Pelastajat ensihoidon tehtävissä
Päätöksessään avi kiinnitti huomiota myös siihen, että pelastajia on ollut sijoitettuina ensihoidon tehtäviin samaan aikaan, kun pelastusyksiköitä ja -asemia jouduttiin sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi.
Avi katsoo tällaisen henkilöstön kohdentamisen olevan perusoikeuksien näkökulmasta ristiriitaista ja kestämätöntä.
Mikko Rantalan mukaan pelastajien ensihoitovuorot ovat normaali käytäntö.
– Tietty määrä pelastajia on ensihoidossa joka vuorossa. Yleensä se pystytään toteuttamaan niin, että se on otettu huomioon vahvuuksissa.
Toisinaan pelastajia kuitenkin pyydetään paikkaamaan ensihoidon henkilöstövajausta.
Tehyn koordinoiva pääluottamushenkilö Kimmo Mäkelä pitää mahdollisuutta työskennellä ensihoidossa tärkeänä.
– Siinä pystytään tarjoamaan työntekijöille selkeä urapolkumalli, ja pelastajat pääsevät laajentamaan osaamistaan.
Mäkelän mukaan tästä on hyötyä myös tehtävissä, joissa on sekä pelastuslaitos että ensihoito paikalla.
Pelastajapula koko maassa
Rantalan mukaan ongelmien taustalla on ainakin osittain hyvinvointialueisiin siirtyminen.
– Tuntuu välillä, että pelastuslaitos jää jalkoihin ja hukkuu isoon hyvinvointialueen massaan.
Pelastajapula ei ole vain Pirkanmaan ongelma. Siksi Pelastusopistosta valmistuu vuoden lopussa aiempaa enemmän pelastajia.
Rantala on huolissaan, riittääkö hyvinvointialueilla kuitenkaan rahaa palkata vastavalmistuneita pelastajia. Hän toivoo lisärahoitusta hyvinvointialueille.
– Kun katsoo taloutta, toive kuulostaa varmasti aika utopistiselta, mutta en näe muuta keinoa, joka tilanteen korjaisi.