TRONDHEIM / OSLO Idea oli monen mielestä älytön. Trondheimissä työskentelevä öljynetsintätiimi uskoi, että tyhjäksi imetyltä Pohjameren kaasukentältä voisi löytyä merkittävät määrät öljyä.
Muiden epäluuloista huolimatta tiimi sai vakuutettua työnantajansa öljy-yhtiö Aker BP:n, että miljoonien eurojen riski kannattaisi ja että etsintä pitäisi aloittaa.
Tiimin mukaan öljyä voisi löytyä, kunhan kaasukentällä porattaisiin ensin tuhansia metrejä alaspäin ja sen jälkeen öljyä etsittäisiin poraamalla eri suuntiin vaakatasossa. Näin pitkää vaakatasossa poraamista ei pidetty alalla kuitenkaan järkevänä.
Kolmihenkinen tiimi päätti luottaa omiin laskelmiinsa.
– Pelottavaa oli, että jos kaikki ei menisi suunnitellusti, rahaa tuhlattaisiin paljon, sanoo Hanna Tronstad, tiimin poraamisesta vastaava jäsen.
Nyt Tronstad ja projektijohtajana toimiva Torstein Skorve kertaavat tapahtumia Aker BP:n toimistolla Trondheimin keskustassa. Täältä he johtavat etänä 500 kilometrin päässä Pohjanmerellä sijaitsevaa porauslauttaa.
Norja on porannut öljyä ja kaasua rannikoltaan siitä saakka, kun yhdysvaltalaisyhtiö löysi merkittävän esiintymän 60-luvun lopussa.
Nämä kuvat ovat vuonon pohjukassa sijaitsevasta Trondheimista. Kaupunki on Norjan länsirannikolla hieman Vaasaa pohjoisempana.
Öljyn avulla Norja on muuttunut köyhästä pohjoisesta maasta yhdeksi maailman vauraimmista.
Tällä hetkellä öljy ja kaasu tuovat neljänneksen valtion vuosituloista.
Hallitus: Lisää öljyä ja kaasua
Poraa, beibi, poraa.
Slogan on tuttu presidentti Donald Trumpin kampanjasta, mutta sitä on käytetty myös Norjassa. Syyskuun parlamenttivaaleissa roiman voiton ottanut oikeistopopulistinen Norjan edistyspuolue lainasi öljynporaukseen kannustavaa lausetta omassa viestinnässään.
Juuri näin Norja aikoo toimia.
Viime kesänä Norjan energiaministeriö ilmoitti käynnistävänsä uuden porauslupien hakukierroksen. Ministeriön mukaan öljyä pitää etsiä lisää, sillä tuotanto on vähenemässä tulevina vuosina. Laskua halutaan hidastaa.
Lupakierrokselle avattiin kaikkien aikojen suurin alue Norjaa ympäröiviltä meriltä. Uudet luvat julkistettiin tammikuussa.
– Öljy- ja kaasualan toiminta on tärkeää työpaikkojen, talouskasvun ja Euroopan energiaturvallisuuden kannalta, sanoi energiaministeri Terje Aasland tiedotteessa.
Norjan hallitus onkin perustellut uuden tuotannon lisäämistä nimenomaan Euroopan turvallisuudella. Eurooppa pyristeli irti Venäjän öljystä ja kaasusta, ja sen pitää saada polttoainetta jostain muualta.
Öljyntuottajamaana Norja ei mahdu maailman kymmenen suurimman joukkoon. Vuonna 2023 se oli sijalla 12.
Listalla on edellä monta autoritääristä tai kriisitilanteessa mahdollisesti epäluotettavaa maata. Suurimpien öljyntuottajien joukossa ovat muun muassa Venäjä, Kiina, Iran, Irak, Saudi-Arabia – ja ykkösenä Yhdysvallat.
Epävakaa maailmantilanne on nostanut norjalaisöljyn hintaa. Kun samalla kylmä talvi on lisännyt kaasun tarvetta, Norjan kassaan ropisee kruunuja reippaalla vauhdilla.
Tuki poraukselle korkealla
Syksyn vaalien jälkeen Norjan johdossa on jatkanut työväenpuolue ja pääministeri Jonas Gahr Støre. Öljystä ei vaaleissa juuri väitelty – toisin kuin vielä neljä vuotta sitten. Kaikki maan suurimmat puolueet ovat poraamisen puolella.
Niin myös iso osa norjalaisista.
Norjalaisten tuki öljyn ja kaasun poraamiselle on ennätyskorkealla.
Viime vuoden ilmastobarometrissä 62 prosenttia vastaajista sanoi, että Norjan tulisi jatkaa öljynetsintää nykyisellä laajuudella.
Nämä kuvat ovat Trondheimista. Merelle katsova patsas esittää Leif Eerikinpoikaa, jota pidetään ensimmäisenä Amerikkoihin saapuneena eurooppalaisena.
Poraamista vastustaa neljä pienempää puoluetta, joista osan tukea Støren vähemmistöhallitus tarvitsee. Joulukuussa hallituksen budjettiesitys oli vaikeuksissa, kun ympäristöpuolue vihreät ja sosialistinen vasemmistopuolue aikoivat evätä siltä tukensa. Ympäristöpuolueelle kynnyskysymys liittyi öljyyn.
Lopulta sopu löytyi. Ympäristöpuolue ei saanut budjettiin mainintaa, että Norja luopuisi öljystä vähitellen.
Kohukirjailija: Norja on liian rikas
Vaikka ympäristökeskustelu on hiipunut, öljystä on puhuttu Norjassa muilla tavoin kriittisesti. Iso syy siihen on taloustieteilijä Martin Bech Holten viime vuonna julkaistu kirja. Sen pääväitteen mukaan Norjasta on tullut liian rikas.
Kirja on saanut osakseen myös kritiikkiä, mutta se on herättänyt Norjan keskustelemaan öljyrahaston vaikutuksista maahan. Öljyn ja kaasun tuottamat tulot rahastoidaan, ja valtio saa nostaa rahastosta tietyn osuuden budjettia varten.
Bech Holten mukaan öljy on laiskistuttanut Norjan: työelämästä puuttuu tarmoa ja valtio heittelee rahaa sinne tänne.
– Meillä on todella paljon hyvin kalliita julkisia projekteja. Siirrämme lentokenttää viisisataa metriä tai rakennamme uuden museon, vaikka meillä jo on sellainen. Mikään muu Pohjoismaa ei toimi näin, hän sanoo.
Yksi esimerkki Norjan ongelmasta näkyy Bech Holten mukaan sairauspoissaoloissa. Norjassa sairauden takia voi olla poissa töistä täydellä palkalla jopa vuoden.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on huomauttanut, että Norjan sairauslomakorvausjärjestelmä on liian antelias, ja sitä käytetään liikaa.
– Heti kun ajat rajan yli Ruotsista Norjaan, sairauspoissaolot kaksinkertaistuvat, Bech Holte kuvaa ristiriitaa.
Samaa kertovat OECD:n tilastot. Norjassa sairauspoissaoloja oli toissa vuonna jokaista työntekijää kohden lähes kuusi viikkoa. Myös Suomen luku, viisi viikkoa, on verrattain korkea.
Bech Holten mukaan myös norjalaisilta yrityksiltä puuttuu kunnianhimoa.
– Meillä on kaksi kertaa enemmän yritystukia kuin muualla Pohjoismaissa keskimäärin, hän sanoo.
Yksi vuosikymmenen suurimmista löydöistä
Trondheimin öljynetsintätiimiä ei voi syyttää kunnianhimon ja uskalluksen puutteesta. Riskin ottaminen ja epätavanomainen poraaminen kannatti – öljyä löytyi.
– Kyse on yhdestä vuosikymmenen suurimmista öljylöydöistä Norjassa. Sellaiseen ei törmää joka päivä, Torstein Skorve sanoo.
– Saimme luvan luottaa vaistoihimme, ja todistimme, että alan vanhat hyvät toimintatavat olivat ainoastaan vanhoja, Hanna Tronstad iloitsee.
Hanna Tronstadin näytöillä näkyy muun muassa nopeus, jolla pora liikkuu maan uumenissa.
Torstein Skorve esittelee käyriä, joiden mukaan hän ohjaa poraamista. Punainen väri on öljyä tai kaasua.
– Olemme ikään kuin rallikuski ja kartturi. Minä ajan ja Torstein kertoo, minne mennään, Hanna Tronstad sanoo.
Pienoismalli kuvaa porauslauttaa jota kaksikko operoi.
Poratessa ei näy eteenpäin, ainoastaan taakse. Analyysi suunnasta on tehtävä sen perusteella, mitä aiemmin on tapahtunut.
– Kuin ajaisi autoa ja näkisi ulos vain peruutuspeilistä, Skorve kuvailee.
Entä miltä tuntuu etsiä öljyä, jonka piti olla menneisyyden polttoaine ja jonka käyttö kiihdyttää maapallon lämpenemistä? Eikö se tunnu ristiriitaiselta?
– Pitää kyetä tekemään kahta asiaa yhtä aikaa. Öljyä tarvitaan, mutta voimme muuttaa porauslauttojen toimintoja vähäpäästöisemmiksi ja tehdä logistiikasta tehokkaampaa, Tronstad sanoo.
Skorve on samaa mieltä – Eurooppa ja maailma tarvitsevat yhä öljyä.
– Ja siihen tarpeeseen me yritämme vastata, hän sanoo.
Myöskään öljykirjailija ei ajattele, että Norjan pitäisi irtautua öljystä. Ongelma ei ole öljyn ja kaasun poraaminen vaan se, miten Norja käyttää siitä saatuja rahoja, hän uskoo.
– Nyt rahaa käytetään tavalla, joka tekee taloudesta passiivisemman.
Bech Holten huoli on, että kaikki tämä syö Norjan mahdollisuuksia olla niin hyvä maa kuin öljyrahoilla voisi olla mahdollista.
Yksi selvä merkki siitä, että Norjalla ei mene rikkauksiinsa nähden kyllin hyvin, on Bech Holten mukaan laskenut valuuttakurssi. Norjan kruunu on heikentynyt euroon nähden, samalla kun esimerkiksi Ruotsin kruunu on vahvistunut.
Tulevaisuudessa tuotanto tulee joka tapauksessa supistumaan eikä rahaa ole yhtä paljon.
Kunnianhimoton Norja voi pilata oman nuorisonsa tulevaisuuden, varoittaa kirjailija. Hän nostaa esiin suomalaisille tutun vertailun. Vuonna 2016 Norja oli YK:n onnellisuusraportissa ensimmäisellä sijalla.
– Nyt olemme vähiten onnellisia Pohjoismaista.