Seurakunnissa on tehty kuumeisesti päätöksiä kirkollisten tilojen soveltuvuudesta samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkimiselle.
Päätöksenteko on myös aiheuttanut kiistoja, joita on selvitetty tuomiokapituleissa.
Taustalla on kesäkuisen piispainkokouksen pastoraalinen ohje, jonka mukaan avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia, joiden soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä.
Pastoraalinen ohje siis käytännössä suosittelee, että kirkolliset tilat ovat avoimia samaa sukupuolta olevien vihkimisille.
Kaikki eivät ole ohjeeseen tyytyneet.
Piispatkaan eivät olleet asiassa kesällä yksimielisiä, sillä Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ja Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.
Ohje selkeyttää missä vihkiminen onnistuu
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäen mielestä pastoraalinen ohje selkeyttää, missä sateenkaariparien on mahdollista mennä vihille. Vihkiminen ei kuitenkaan onnistu jokaisessa seurakunnassa.
– Jos oma seurakunta ei suostu sateenkaarivihkimiseen, toimituksen voi järjestää sellaisessa seurakunnassa, jossa se on mahdollista.
Salomäki itse kannattaa perinteistä avioliittokäsitystä, mutta toivoo, että jonkinlainen keskitie löydetään, sillä kirkossa yli puolet suhtautuu asiaan avarammin.
– Molemmat todellisuudet täytyy ymmärtää ja ottaa huomioon, Salomäki sanoo.
Yhteiskunta on Salomäen mukaan muuttunut eikä muutokselta saa sulkea silmiä. Se, että on seurakuntia, joissa sateenkaariparit voivat mennä naimisiin, toivottavasti helpottaa keskusteluilmapiiriä.
– Uskon, että keväällä kirkolliskokouksessa tunnelma on jo aivan toinen, Salomäki arvioi.
Seurakunta päättää
Seurakunnat voivat yhä tehdä kirkkotilojensa käyttämisestä oman päätöksen, sillä päätösvallasta omien tilojen käytöstä on säädetty kirkkojärjestyksessä.
Kirkkojärjestys 3:53
Uusi kirkko on vihittävä Jumalalle pyhitetyksi tilaksi. Vihittyä kirkkoa saa käyttää vain sen pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin. Kirkon käyttämisestä päättää kirkkoherra yhdessä kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston kanssa. Kirkon käyttöä valvoo kirkkoherra.
Samaa sukupuolta olevien vihkimisen estäminen kirkollisissa tiloissa vaatii kuitenkin seurakunnalta köyden vetämistä samaan suuntaan.
Mikäli esimerkiksi kirkkoherran ja kirkkoneuvoston näkemys asiassa on ristiriidassa, asia menee tuomiokapitulin päätettäväksi.
Videolla Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola kertoo, miten kysymys jakaa seurakuntia.
Tuomiokapitulissa taas noudatetaan pastoraalista ohjetta, joka on samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkimisen kannalla.
Näin kävi esimerkiksi Kurikassa, jossa kirkkoherra esitti, etteivät tilat sovellu samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Kirkkoneuvosto äänesti niukasti kirkkoherran esitystä vastaan.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli päätti, että Kurikassa tilat avautuvat myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille.
Vastaavia päätöksiä on tehty ympäri Suomea, muun muassa Lahdessa ja Oulussa.
Osa päätöksistä on yhä piilossa
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki kertoo, että tuomiokapitulin käsittelyyn on tullut tähän mennessä vain Jyväskylän ja Kurikan seurakuntien tapaukset.
Päätöksiä on tehty myös muissa seurakunnissa. Niissä ratkaisu on ollut yksimielinen: myönteinen tai kielteinen, joten päätös ei ole tullut tuomiokapitulin tietoon.
Esimerkiksi Alajärvellä kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat kielteisen suhtautumisen kannalla. Näin tuomiokapituli ei puutu asiaan – ja Alajärven kirkollisissa tiloissa ei samaa sukupuolta olevia vihitä.
– Joissain seurakunnissa päätös on vain tuotu tiedoksi hallinnolle. Se realisoituu, mikäli samaa sukupuolta oleva pari tulee pyytämään vihkimistä, Salomäki selittää.
Jos samaa sukupuolta oleva pari pyytää seurakunnan tiloissa vihkiytymistä, aloittaako se prosessin, jonka myötä kielteisestikin asiaan suhtautuva seurakunta joutuu vihkimisen tiloissaan sallimaan?
– Ei se ihan niinkään mene. Pastoraalinen ohje ei ylitä seurakunnan päätösvaltaa omien tilojensa käytöstä, Salomäki selventää.