Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt länsiradan ensimmäisen vaiheen osakassopimuksen äänestyksen jälkeen luvuin 33-9 tänään maanantaina. Lisäksi äänestyksessä jätettiin yksi tyhjä ääni.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, keskustan Eerikki Viljanen ennakoi jo ennen kokousta, että asia menee valtuustossa läpi selvin luvuin. Näin myös kävi.
Länsiradan rahoittamisesta käytiin kuitenkin vilkas parituntinen keskustelu ennen lopullista päätöksentekoa. Vihdin kolme suurinta valtuustopuoluetta ovat kokoomus, SDP ja keskusta.
Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Petteri Lindfors korosti erityisesti työmatkaliikenteen sujuvoituvan radan mahdollisen rakentamisen myötä.
– Vihti ei päätä, tuleeko rata vai ei. Vihti päättää, onko se radan toteuttamisessa mukana, ja pysähtyykö juna Vihdissä, jos ja kun se tulee.
SDP:n Teemu Purje painotti puolueen ryhmäpuheenvuorossa sekä historiallisia että tulevaisuuteen liittyviä arvoja.
– Tuskin ilman Hangon ja Hyvinkään välistä rataa olisi koko Nummelaa edes olemassa. Länsirata tuo toteutuessaan suuren kasvupotentiaalin koko Länsi-Uudellemaalle.
Keskustan Mikko Lasanen käynnisti puolueen ryhmäpuheenvuoron kysymyksellä: onko länsirata uhka vai mahdollisuus?
– Länsirata on hieno hanke, vaikka toki tunnistamme siihen liittyvät riskit. Niiden toteutuessa vaikutukset olisivat rajut. Onnistuessaan ratahanke on Vihdin uuden ajan lähtölaukaus, Lasanen vastasi itselleen pitkähkön puheenvuoron päätteeksi.
Vihreiden ryhmä ilmoitti enemmistönsä kannattavan hanketta ja perussuomalaisten sekä kristillisdemokraattien ryhmät vastustavansa sitä muun muassa suurien kustannusten takia.
Kaikkein innokkaimmin rataa kannattavan puheenvuoron piti nuorisovaltuuston edustaja Andreas Dimitriou.
– Nyt on sellaista herkkua tarjolla, että ai että! Minä katson asiaa toki nuorisolasit päässä, mutta niillä näkee Vihdin kasvupotentiaalin. Rata tarjoaa sellaisia mahdollisuuksia, joita ei millään muulla investoinnilla ole saavutettavissa.
Keskustan Susanna Tiirikainen teki ehdotuksen, että osakassopimusta ei hyväksytä ja siksi asiasta lopulta äänestettiin.
Näin Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola kommentoi radan merkitystä syyskuun alussa, kun valtio ja radanvarren kunnat pääsivät alustavaan sopuun länsiradan kustannusten jaosta:
Vihdin rahoitusosuus länsiradan ensimmäisestä vaiheesta on 28 miljoonaa euroa. Radan rakentaminen voisi nopeimmillaan alkaa vuonna 2027.
Vihdin läpi Lohjalle saakka länsirata yltää näillä näkymin vuonna 2032 ja Turkuun asti viimeistään vuonna 2040.
Helsingin ja Turun välinen uusi länsirata on tarkoitus rakentaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan osuudet Espoo-Vihti-Lohja, Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa.
Näin radan rakentaminen etenisi:
Toisessa vaiheessa olisivat vuorossa Lohjan ja Salon sekä Hajalan ja Nunnan väliset osuudet.
Jälkimmäiseen rakennusvaiheeseen kunnat sitoutuvat yhteensä 300 miljoonalla eurolla, kunhan valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoteen 2031 mennessä.
Länsirata Oy:n osakaskunnat ovat Vihdin lisäksi Turku, Espoo, Salo, Lohja ja Kirkkonummi.