Irtisanomiset uhkaavat tuhansia naisia, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan – hoitajat kertovat, miltä se tuntuu

Hyvinvointialueilla on käynnissä yt-neuvotteluja, joissa keskustellaan tuhansien työpaikkojen päättymisestä. Työttömäksi uhkaa jäädä pääosin naisia.

Anna-Leena Koivisto (vas.) ja Sanna Mikkola ovat pettyneitä paitsi valtion myös hyvinvointialueen toimiin. Video: Antti Ullakko / Yle

Hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea on käynnissä yt-neuvotteluja, joiden lopputulemana tuhansien, pääasiassa naisten, työt uhkaavat päättyä.

Lapin hyvinvointialue irtisanoo 365 työntekijää. Lisäksi lähes tuhannen henkilön tehtävänkuva muuttuu.

Anestesiahoitajana Mehiläinen Länsi-Pohjassa Kemissä työskentelevä Anna-Leena Koivisto ihmettelee sitä, ettei asia tunnu kiinnostavan valtion tasolla.

– Kun Kemistä suljettiin Veitsiluodon tehdas, työntekijöille tarjottiin sopeuttamispaketteja. Tämä on arvovalinta-asia, kun kyseessä ovat naiset.

Pitkään jatkunut epävarmuus ja taistelu olemassaolosta on värittänyt Lapin eteläosassa sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan arkea jo ennen viimeisimpiä käänteitä.

– Kyllä tämä on jo kääntynyt enemmän epäuskoksi ja vihaksi sairaalan ja tämän alueen ihmisten puolesta, sanoo leikkaushoitaja Lotta Berg.

Sukupuolikysymys?

Apulaisprofessori Satu Pyöriä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta katsoo, että valtion toimien loistaminen poissaolollaan on sukupuolikysymys. On yleisesti tiedossa, että sosiaali- ja terveysalalla naiset ovat enemmistössä kaikissa tehtävissä.

Äkkiseltään voisi ajatella, että sukupuolikysymyksen sijaan kyse olisi siitä, että tehtaat edustavat yksityistä sektoria ja hoitoala julkista. Pyöriän mielestä tällainen jako on turhan karkea.

– Yhteiskunnassa eri sektorit ovat vastavuoroisesti toisilleen tukena.

Julkinen sektori huolehtii siitä, että palvelut toimivat neuvolasta koulujärjestelmään ja sitä kautta työnantajille on tarjolla osaavaa työvoimaa. Työnantajat yksityisellä sektorilla huolehtivat puolestaan Suomen kasvun edellytyksistä.

– Ei näitä voida irtikytkeä toisistaan. Se on myös liian kapea ajatus, että vienti tuottaisi ja muu vain kuluttaisi, Pyöriä sanoo.

Työelämän tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Satu Pyöriä katsoo nyt hyvinvointialueilla tekeillä olevien säästötoimenpiteiden olevan lyhytnäköisiä.

Video: Antti Ullakko / Yle

Liittokaan ei ole pitänyt ääntä

Leikkaushoitaja Lotta Berg ja kollegansa, anestesiahoitajat Anna-Leena Koivisto, Sanna Mikkola ja Hanna Svärd ovat valmiita pitämään ääntä koko henkilökunnan puolesta.

Hanna Svärd kertoo oman alueen pääluottamusmiehen olleen henkilökunnan tukena, mutta niin sanotut rivityöntekijät ovat itse joutuneet olemaan aktiivisia ja yhteyksissä esimerkiksi mediaan.

– Olen kyllä hieman pettynyt, koska Tehy on ollut niin äänetön. Mehän emme ole ainoa hyvinvointialue, jossa hoitajia irtisanotaan ja jossa asiat ovat huonosti.

Anna-Leena Koivisto ei osaa miettiä omia tulevaisuudennäkymiään, sillä alueella tulee olemaan niin paljon työttömiä hoitoalan ammattilaisia. Myös hän moittii omaa liittoaan vähistä toimista massatyöttömyyden uhatessa.

Neljä hoitajaa seisoo leikkaussalin ovella, osalla on kädet puuskassa.
Hoitajat eivät ole unohtaneet korona-ajan pakkotyölakia, sanoo Sanna Mikkola (oik.). Anna-Leena Koivisto (vas.), Hanna Svärd ja Lotta Berg kertovat olevansa epäuskoisia ja vihaisiakin siitä, että Kemin sairaalasta on päätetty siirtää erikoissairaanhoito Rovaniemelle tai Ouluun. Vaikutukset ovat moninaiset. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Sanna Mikkolan mukaan hoitajat muistavat vielä muutaman vuoden takaisen potilasturvalain, joka antoi aluehallintovirastoille oikeuden murtaa lakkoja ja mahdollistaa työtaistelevien hoitajien pakottamisen töihin.

– Silloin kelpasivat kaikki hoitajat töihin ja tekemään kaikkia hommia. Entä sitten kun tulee seuraava kriisi, kuka ne potilaat hoitaa? Ei ainakaan ne hoitajat, jotka nyt on irtisanottu.

Yle ei tavoittanut työministeri Matias Marttista haastatteluun.