Salon ja Lohjan kaupunginvaltuustot ovat hyväksyneet länsiradan osakassopimuksen.
Sopimuksessa on määritelty kunkin kunnan maksuosuus länsiradan ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Salon osuus olisi 27 ja Lohjan 30 miljoonaa euroa.
Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi osakassopimuksen lähes kolmen tunnin keskustelun jälkeen äänin 32–19. Samaan tulokseen päädyttiin Salossa, jossa osakassopimuksesta päättäminen vei keskusteluineen runsaat pari tuntia.
Radanvarsikunnista Turku, Espoo ja Vihti hyväksyivät osakassopimuksen aiemmin.
Kirkkonummi kuitenkin päätti viikko sitten, ettei se lähde mukaan Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden rakentamisen rahoittamiseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi Salon ja Lohjan päätösten jälkeen sähköpostitse, että valtio käsittelee osakassopimusta ja tilannetta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa mahdollisimman pikaisesti. Hallitus on Orpon mukaan sitoutunut hankkeen toteuttamiseen.
– Kirkkonummi jää tässä vaiheessa pois. Jäljelle jäävissä osakaskunnissa on tietojeni mukaan esitetty ratkaisua, jossa Kirkkonummelle suunniteltu asema poistetaan ja tämä kattaisi pois jäävän rahoitusosuuden. Tämä olisi oikeudenmukainen tapa edetä ja osakassopimus voidaan viimeistellä sen pohjalta, Orpo sanoo.
Salossa käytiin pitkä keskustelu esteellisyydestä
Salossa länsiradan vastustajat ilmaisivat mieltään kaupungintalon edustalla ennen valtuuston kokousta. Vastustajien mukaan länsirata uhkaa luontoa ja ihmisten koteja ja vie tilaa ja rahaa siltä arjelta, jota pitäisi suojella.
Valtuuston kokouksessa käsiteltiin ensin länsirataa koskeva kansanäänestysaloite. Samalla esille nousi valtuutettujen esteellisyys, jota jo ennen kokousta ennakoitiin.
Ohjeistuksen mukaan äänestykseen ei saisi osallistua, jos omistaa maata ratalinjauksella.
Vihreiden sitoutumaton valtuutettu Jerina Wallius ja keskustan Asko Määttänen pyysivät valtuustoa päättämään esteellisyydestään. Neljä valtuutettua ilmoitti itse olevansa esteellinen.
Keskustelun ja äänestyksen jälkeen valtuusto totesi sekä Walliuksen että Määttäsen olevan jäävejä päättämään kansanäänestyksestä. Vasta 40 minuuttia kokouksen alkamisen jälkeen päästiin käsittelemään itse asiaa.
Valtuusto päätti äänin 32–19, että aloitteen mukaista kansanäänestystä ei järjestetä. Voittaneen esityksen kannalla olivat kokoomus, valtaosa SDP:stä sekä osa keskustalaisista.
Päätöksen jälkeen Salon kaupunginvaltuusto jatkoi taas keskustelua valtuutettujen esteellisyydestä, nyt länsiradan osakassopimuspäätöksen suhteen. Valtuusto äänesti jälleen valtuutettujen esteellisyydestä ja muutama valtuutettu jääväsi itsensä. Vasta sen jälkeen päästiin käsittelemään varsinaista osakassopimusta.
Salossa käytettiin 30 puheenvuoroa
Ensimmäisen puheenvuoron sai kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kalle Räike. Hän korosti, että länsirata määrittää kaupungin elinvoimaa, saavutettavuutta ja vetovoimaa vuosikymmeniksi eteenpäin.
– Länsirata sitoo Salon tiiviimmin Turun ja Helsingin työssäkäyntialueeseen ja on tärkeä kaupungin kasvulle ja kehitykselle. Näemme länsiradan ehkä suurimpana mahdollisuutena, joka Salolle on pitkään aikaan tarjoutunut, Räike sanoi.
Valtaosa SDP:n valtuustoryhmästä on länsiradan kannalla. Valtuutettu Sofia Maleike-Ruohola pohti, tuoko uusi rata käännöksen väestöennusteeseen. Hän kuitenkin uskoo, että luotettavampi ja nopeampi yhteys Turkuun ja Helsinkiin auttaisi Saloa. Länsirataa vastustava puoluetoveri Simo Vesa nosti esille, että Salon savinen maaperä tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Ulla Huittinen sanoi, että asia on myös päättäjille vaikea. Ryhmän sisällä asiasta on käyty välillä kiivastakin keskustelua. Noin puolet kannattaa Huittisen mukaan osakassopimuksen hyväksymistä ja puolet vastustaa.
– Tunnistamme hankkeen riskit, mutta myös riskin siitä, jos jäämme sen ulkopuolelle. Jokainen valtuutettumme on punninnut kantaansa ja tehnyt oman valintansa siitä, miten äänestää, hän sanoo.
Vihreiden mielipiteet vaihtelevat. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Sari Pesonen ei kannata länsirataa. Hänen mukaansa taloudelliset riskit ovat huomattavia ja hyödyt epävarmoja. Vihreiden Anna Härri puolestaan kertoi aikovansa äänestää länsiradan puolesta, vaikka onkin huolissaan kustannuksista ja luonnosta, joka jää länsiradan alle.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja Ruokonen puhui pitkään rahasta. Hänen mukaansa hankkeen kritisoiminen on vastuullisuutta.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Olkinuora nosti puolestaan puheenvuorossaan esille, miten monien raidehankkeiden kustannukset ovat kasvaneet arvioidusta. Olkinuora esitti, että valtuusto ei sitoudu länsiradan osakassopimukseen. Useampi valtuutettu kannatti vastaehdotusta.
Kristillisdemokraattien Kalle Tekkalan mielestä ratahankkeet kuuluvat valtion kustannettavaksi.
Kaikkiaan asiassa käytettiin 30 puheenvuoroa, mutta parin tunnin keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä länsiradan osakassopimuksen äänin 32–19.
Lohjalla luovutettiin vastustava aloite
Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Piirtola (kok.) kertoi viime viikolla Ylelle, että suurimmat valtuustoryhmät, SDP ja kokoomus, ovat osakassopimuksen hyväksymisen kannalla.
Ylen tietojen mukaan osa valtuutetuista empi kantaansa vielä juuri ennen kokousta.
Ennen kaupunginvaltuuston kokousta valtuuston puheenjohtajalle luovutettiin rataa vastustava kuntalaisaloite, jossa on hieman yli 700 allekirjoitusta.
Kokouksen aluksi valtuuston puheenjohtaja itse kukitti vasemmiston valtuutetun Matti Pajuojan, joka on ollut Lohjan kaupunginvaltuustossa 40 vuotta ilman yhtään poissaoloa.
Päätöksenteko vei Lohjalla lähes kolme tuntia
Ensimmäisen puheenvuoron, kaupunginhallituksen alustuksen piti hallituksen puheenjohtaja, SDP:n Joona Räsänen.
– Olemme tässä salissa jo usean valtuustokauden ajan tehneet määrätietoisesti töitä ratayhteyden eteen. Tämän parempaa tarjousta emme valtiovallalta tule saamaan. Lohja on myös länsiratahankkeen suurin hyötyjä, Räsänen painotti.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Kirsi Ferin toi puolestaan esiin ratahankkeen riskejä.
– Emme todellakaan usko, että Lohjan kasvupotentiaali olisi vain länsiradan varassa. Radan rahoitukseen osallistuminen olisi puhdasta uhkapeliä. Turun oikoradan rakentaminen on todettu moneen kertaan kannattamattomaksi sen kustannuksiin nähden.
Kuudelta alkaneen kokouksen ensimmäinen tunti kului puolueiden ryhmäpuheenvuoroihin.
Useampi valtuutettu veikkasi ennen kokousta, että länsiratapäätös menee läpi noin äänin 30–20. Lohjan kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä.
Uudenmaan liitto on tiedottanut tänään maanantaina, että länsirata voisi saada lähivuosina EU-rahoitusta. Tämän nosti myös Lohjan kaupunginvaltuustossa esiin kokoomusvaltuutettu, Siuntion entinen kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.
Perussuomalaisten Janne Moilanen teki vastaesityksen eli ehdotti länsiradasta vetäytymistä. Kristillisdemokraattien Heikki Linnavirta ja Meidän Lohjan Hannele Maittila kannattivat ensimmäisten joukossa esitystä.
Keskustan Kirsi Ferin esitti koko asian palauttamista valmisteluun. Päivi Alanne kannatti Ferinin esitystä.
Ferinin esitys kaatui äänestyksen jälkeen luvuin 38–13, joten alkuperäisen esityksen käsittely jatkui.
Kello 20.45 puheenjohtaja Piirtola ilmoitti, että uusia puheenvuoroja ei enää meneillään olevan puheenvuoron jälkeen oteta vastaan.
Kaupunginvaltuusto päätti lopulta hyväksyä länsiradan osakassopimuksen äänin 32–19.
Animaatio näyttää, miten länsirata Lohjan näkökulmasta kulkisi.
Lohjalla ratahanketta on puolustettu sen tuomilla kasvun mahdollisuuksilla ja pitkällä historialla.
Vastustajat pitävät ratahanketta aivan liian kalliina jo muutenkin tiukkaan taloustilanteeseen nähden.
Myös ympäristökysymykset nousivat esiin sekä puolustajien että vastustajien kannanotoissa.
Grafiikka näyttää länsiradan rakentamisen vaiheet.