Kymmenettuhannet suomalaiset ovat jättäneet pakollisen jäteilmoituksen tekemättä. Osa ei lajittele biojätettä, koska kokee vaatimuksen kohtuuttomaksi.
Biojätteen lajittelusta tuli heinäkuussa pakollista valtaosassa Suomea yli 10 000 asukkaan taajamissa. Pakollisuus koskee myös alle viiden huoneiston rivi- ja kerrostaloja, omakotitaloja sekä vapaa-ajan asuntoja.
Yle kysyi lukijoiltaan, miten biojätteiden lajittelu vaikuttaa arkeen. Vastauksissa nousivat esille esimerkiksi elämäntilanne ja käytännön hankaluudet.
Kokemuksistaan kertonut vantaalainen luonto- ja ympäristöneuvoja Minja Heinonen oli aiemmin ahkera lajittelemaan niin biojätettä kuin muitakin roskia. Sitten perheellistyminen muutti arjen.
– Raskausaikana kärsin kovasta pahoinvoinnista, joten jätekatokselle lähteminen oli haastavaa. Muutenkin pienten lasten kanssa jätettä tulee aika paljon, niin täydelliseen suoritukseen ei ole pystynyt.
Tällä hetkellä Heinosen kahden lapsen perheessä biojätteet menevät sekajätteeseen. Heinonen uskoo, että tulee käyttämään taloyhtiön keräyspisteitä jälleen enemmän lasten kasvettua.
Jätelain noudattaminen on kiinteistön vastuulla. Kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä joko jäteorganisaation tyhjentämään erilliskeräykseen tai kompostoida biojätteet haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa.
Käytännössä esimerkiksi kompostointi ei ole kaikille täysin toimiva ratkaisu.
”Kompostini toimii huonosti ja vaatii erityisesti talvella ylläpitoa. Jäteyhtiön astia meni tolkuttoman kalliiksi, kun muuttui kunnan hallinnoimaksi. Lisäksi pakottavat kahden viikon tyhjennysväliin.”
Sanna Tammalander
Kodin biojäteastian pitäminen voi myös epäonnistua.
”Lajiteltiin vähän aikaa, mutta bioroskis toi ikäviä hajuhaittoja ja pikkukärpäsinvaasion, joten lajittelu jäi kokonaan.”
Jenni Brunt
Lajittelu voi jäädä monesta syystä
Yle kysyi biojätteen keräämisvelvoitteesta ja kiinteistöjen ilmoituksista Suomen kiertovoimaan kuuluvilta julkisen jätehuollon organisaatioilta ympäri Suomea.
Ylelle vastanneista tahoista eniten ilmoituksia puuttuu Etelä-Karjalan jätehuollon alueella. Puuttuvia ilmoituksia on alueella 25 000 kiinteistön osalta. Jätehuollon mukaan on todennäköistä, että näistä kiinteistöstä ainakin useampi sata hoitaa biojätteensä aluekeräyspisteisiin.
Alla olevasta kartasta näet, mitkä jätehuoltoyhtiöt vastasivat Ylelle. Klikkaamalla oman alueesi palloa, saat tarkempia tietoja näkyviin.
Vantaalainen Minja Heinonen toivoo, että biojätteiden lajittelupakosta ei tule naapurikyttäyksen aihetta. Hänen mielestään on hyvä muistaa, että esimerkiksi ikääntyneet ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat eivät välttämättä ole kykeneviä lajitteluun. Omalla kohdalla Heinonen tuntee kuitenkin syyllisyyttä.
– Poden luonto- ja ympäristöneuvojana kauheaa syyllisyyttä, sillä olen itse kiertänyt puhumassa esimerkiksi kouluissa kierrätyksestä. Yritän kuitenkin olla armollinen itselleni.
Joidenkin mielestä lajittelun onnistuminen riippuu myös asunnosta.
”Pienen kerrostaloasunnon kenkälaatikon kokoiseen keittiöön ei mahdu kuin yksi jäteämpäri. Työssäkäyvänä pienituloisena isompaan asuntoon ei ole varaa eikä porrasjuoksu jätteiden kanssa edestakaisin töiden jälkeen ole mielestäni luokiteltavissa levoksi. Kenen syy on, ettei köyhällä ole isompaa asuntoa tai aikaa? Ei minun.”
Stina Sannikko
Osassa Suomea voi joutua kärsimään seuraamuksista, jos ilmoitusta biojätteiden erilliskeräyksestä tai kompostoinnista ei tee ajoissa tai jos biojätteet laittaa yhä sekajätteeseen.
Esimerkiksi Loimi-Hämeen, Stormossenin ja Kiertokapulan alueilla pihalle toimitetaan ilmoittamatta tyhjennettävä jäteastia, jos ilmoitus on jäänyt tekemättä.
Suuressa osassa maata veloitetaan joko ylimääräinen tai korotettu maksu, jos biojätteet ovat jääneet lajittelematta. Valvomista hoitavat yleisesti joko jäteautojen kuljettajat tai jätehuoltoviranomaiset.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.