Suomessa tulisi ottaa käyttöön taloudellinen kannustin ensimmäisen lapsen saamiseksi ennen 30. ikävuotta, ehdottaa Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch syntyvyysselvityksessään.
Samalla Rotkirch ehdottaa syntyvyyden nostamiseksi muun muassa kansallista ruutuaikasuositusta, ripeää apua mielenterveysongelmiin sekä pariterapiaa myös nuorille aikuisille.
Rotkirch on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta väestöpoliittisen selvityksen syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä ja keinoista lasten saamisen tukemiseksi. Tänään torstaina hän luovutti selvityksen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).
Alle 30-vuotiaille suunnatun kannustimen suuruus olisi 10 000-30 000 euroa ja se voisi koskea esimerkiksi asunto- tai opintolainaa, verotusta tai eläkkeitä.
Taustalla on se, että jos toivoo useampaa lasta, raskaaksi tulemisen yrittäminen olisi hyvä aloittaa ennen kuin täyttää 30 vuotta. Esimerkiksi hedelmöityshoidot toimivat parhaiten alle 35-vuotiaille.
– Meidän tulisi siirtyä yhteiskuntaan, joka on sopusoinnussa lisääntymisbiologian kanssa, Rotkirch sanoo.
Keskeisiä syitä syntyvyyden laskulle ovat Rotkirchin mukaan kokonaan ilman lapsia jäävän osuuden kasvu sekä se, että ensimmäinen lapsi saadaan entistä myöhemmin.
Selvitys sisältää 20 konkreettista ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi:
1. Nuorten kuuleminen: tulisi kartoittaa 20–29-vuotiaiden lastensaantia koskevia toiveita.
2. Yhteiskunnallinen keskustelu syntyvyyden laskusta
3. Taloudellinen kannustin ensimmäisen lapsen saamiseksi ennen naisen 30. ikävuotta: se voisi koskea esimerkiksi asuntolainaa, opintolainaa, verotusta tai eläkettä.
4. Koulutuspolitiikka: koulutustason nostaminen yli teollistuneiden maiden keskiarvon, aikaisempi valmistuminen opinnoista, opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämisen helpottaminen.
5. Korkeampi työllisyys: työllisyystason nosto tukee erityisesti miesten lapsiperheellistymistä, kun taas naisilla määräaikaisuuksien ketjuttamisten vähentäminen ja raskaussyrjinnän kitkeminen.
6. Hedelmällisyystietoisuuden lisääminen kouluissa
7. Hedelmällisyysneuvonta: eri elämäntilanteisiin sopiva neuvonta osaksi jo olemassa olevia sotepalveluja ja työterveyshuoltoa.
8. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden neuvonta hyvinvointialueilla
9. Hedelmöityshoitoihin panostaminen
10. Suomi koordinoi hedelmällisyyttä ja syntyvyyttä
11. Mielenterveysongelmiin puuttuminen: nuorten aikuisten tulisi saada ongelmiinsa apua nopeasti.
12. Kansallinen ruutuaikasuositus: ohjeistusta nuorten aikuisten ruutuajan määrään, jonka pyrkimyksenä on tukea ihmissuhdetaitoja.
13. Nuorille aikuisille parisuhdeneuvontaa: Nuorten tulisi saada tukea parisuhteiden ongelmiin kasvatus- ja perheneuvoloista tai opiskeluterveydenhuollosta.
14. Lapsiperheiden ja koulutuksen rahoitus tulisi säästää isoimmilta leikkauksilta
15. Vanhemmuus ei laske tuloja tai eläkekertymää: pienten lasten vanhempien hoivatyön kompensointia nykyistä paremmin.
16. Perhemyönteisemmät työpaikat: työnantajille suunnattu kampanja raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi ja perhemyönteisemmän työpaikkakulttuurin saamiseksi.
17. Toimivat varhaiskasvatus ja perhevapaat: resursseja niiden laadun seuraamiseksi ja kehittämiseksi.
18. Entistä parempi synnytysvalmennus ja fysioterapiapalvelut synnyttäneille
19. Vanhempien oikeus parisuhteiden tukemisen palveluihin lisätään sosiaalihuoltolakiin
20. Tukea lapsiperheille: kehitetään perheisiin jalkautuvia palveluita ja vertaistukea perheille.
Syntyvyys historiallisen alhaalla
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyvyys laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle, kun naiset saivat keskimäärin 1,26 lasta elinaikanaan. Luku on Pohjoismaiden matalin. Syntyvyys on lähtenyt laskuun maailmanlaajuisesti.
Suomalaiset toivovat keskimäärin 2–3 lasta, mutta läheskään kaikilla se ei tule toteutumaan nykytrendillä.
– Monella lailla meidän yhteiskunta ei mahdollista, tue tai arvosta perheellistymistä silloin kun se on biologisesti järkevintä, Rotkirch sanoo.
Rotkirch listaa asioita, jotka saattavat olla yhteydessä syntyvyyden laskuun Suomessa:
- heikot tiedot hedelmällisyydestä
- nuorten aikuisten mielenterveys
- parisuhteiden haurastuminen
- yhä korkeampi vanhemmaksituloikä
- tunne yhteisön tuesta
- vanhemmuuden arvostus
- some ja internet.