Vuonna 2021 Suomessa oli 3 756 henkilöä, joille maksettiin vähintään 7 500 euron eläkettä kuukausittain. Kolme vuotta myöhemmin tämä eläke-eliitin terävin kärki oli tuplaantunut 7 537 henkilöön.
Joukko täyttäisi esimerkiksi Helsingin Nordenskiöldinkadun jäähallin, tai mahtuisi asumaan Keminmaan kuntaan. Eläkeläisten tulokärki on miesvoittoista: naisia on vain yksi seitsemästä.
Kovatuloisten eläkeläisten joukon kasvu näkyy, vaikka tulokärjen alarajaa lasketaan. Vähintään 5 000 euron eläkettä nostavien määrä nousi 83 prosenttia vuosina 2021–2024.
Joukkoon mahtuu jo Rauman asukasluvun verran eläkeläisiä, noin 38 000 henkilöä. Koko eläkkeensaajien joukosta yli viiden tonnin eläkeläisten osuus on vajaat kolme prosenttia.
Samaan aikaan kun eläke-eliitti on kasvanut, pienimpiä eläkkeitä saavien määrä on vähentynyt. Kokonaiskuva on, että eläkkeensaajien yhteismäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Miksi suurituloisten eläkeläisten osuus on kasvanut? Ilmiölle löytyy selitys eläkejärjestelmästä: parin vuoden takaiset isot indeksikorotukset.
– Meillä oli voimakas inflaatio muutama vuosi sitten. Sen kautta työeläkeindeksi nousi varsin voimakkaasti ja nosti eläkkeitä, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Työeläkeindeksistä 80 prosenttia on sidottu inflaatioon ja 20 prosenttia palkankorotuksiin. Korkea inflaatio nosti indeksiä yhteensä 15,4 prosenttia vuosina 2021–2024.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jos vuonna 2021 eläke oli 4 330 euroa, kolme vuotta myöhemmin se ylitti 5 000 euron rajan. Toisaalta inflaatio söi samalla osansa eläkkeen ostovoimasta.
– Lopulta oletusarvoisesti kaikkien eläkkeet nousevat esimerkiksi 5 000 euron rajamäärän yli. Tietysti tämä vie vuosia ja vuosikymmeniä, Kannisto kuvaa tilastomatematiikan logiikkaa.
Samaan aikaan uusina alkavat kuukausieläkkeet eivät ole olleet poikkeuksellisen korkeita. Eläkkeelle siirtyneen keskieläke oli viime vuonna 2 146 euroa. Kanniston mukaan käytännössä ainoa selitys isojen eläkkeiden saajien määrän kasvulle liittyy siis jo maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotuksiin.
Eläketurvakeskus seuraa eläkkeiden jakaumaa desiileittäin, eli jakamalla eläkkeensaajat eläkkeen suuruuden mukaisessa järjestyksessä kymmeneen yhtä suureen joukkoon.
Keskuksen tuoreen selvityksen mukaan eläkeläisten suhteellinen tulonjako on pysynyt tasaisena, kun inflaatiokorotuksia on maksettu samalla prosentilla kaikille eläkkeensaajille eli kaikkien jo eläkettä saavien eläkkeet ovat nousseet.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisten yli 65-vuotiaiden osuus on laskenut huomattavasti vuoden 2021 jälkeen, samaan aikaan kun työikäisten pienituloisten osuus on kasvanut.
Viime vuonna työikäisistä oli pienituloisia jo selvästi isompi osuus (15,2 %) kuin eläkeikäisistä (12,1 %). Tilastokeskuksen pienituloisuuden raja on 60 prosenttia väestön mediaanitulosta.
Suomalaisilla eläkeläisillä menee siis tilastojen valossa kohtuullisen hyvin.
Eläkejärjestelmän näkökulmasta heillä menee ehkä liiankin hyvin: viime vuosien korkeat indeksikorotukset nostivat työeläkemenoja kolmessa vuodessa noin viidenneksellä eli kuudella miljardilla eurolla, yli 36 miljardiin euroon vuodessa. Samaan aikaan eläkkeensaajien määrä nousi vain noin prosentilla.
Kanniston mukaan eläkemenoista reilut 22 prosenttia menee ylimmän desiilin eläkkeisiin. Kun menot nousivat kuudella miljardilla, korotuksesta näiden suurimpien eläkkeiden nostamiseen meni siis noin 1,3 miljardia euroa. Ylimmässä desiilissä keskieläke on noin 4 600 euroa.
– Ylimpään kymmenykseen kuuluvien eläkkeensaajien eläkemeno on suurin piirtein samaa luokkaa kuin neljän alimman yhteensä, Kannisto kuvaa kustannusten jakaumaa.
Suomessa ei ole eläkekattoa, eli työeläkejärjestelmästä rahoitettavalle eläkkeelle ei ole ylärajaa. ETK:n mukaan sadan suurimman eläkkeen keskiarvo oli viime vuonna vajaat 29 000 euroa kuukaudessa. Suomen verrokkimaista eläkekatto on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.
Suomessakin eläkekatto on noussut vuosien varrella ajoittain poliittiseen keskusteluun. Eläketurvakeskus on vastustanut sitä, sillä katto horjuttaisi maksujen ja eläkkeiden tasapainoa, kun suurimmista palkoista perittäviä eläkemaksuja jouduttaisiin samalla rajoittamaan. ETK:n mukaan kattoa olisi myös helppo kiertää lisäeläkkeen avulla.
Eläkkeistä suurin osa kustannetaan suoraan eläkemaksuilla, joita kerätään työssä käyvien ihmisten palkasta. Koska palkkasumma kasvoi vuosina 2021–2024 hitaammin kuin eläkkeitä korotettiin, syntyi vajetta, jota on paikattu ottamalla aiempaa enemmän rahaa eläkerahastoista.
Hallitus lähetti joulukuun alussa lausuntokierrokselle työmarkkinajärjestöjen sovun pohjalle rakennetun esityksen, jossa työeläkeyhtiöille sallitaan entistä isomman sijoitusriskin ottaminen tuottojen parantamiseksi. Esityksen pitäisi paikata uhkaavaa tuottovajetta ilman, että eläkemaksuja tarvitsee nostaa.
Esityksen laskelmien mukaan uudistus vahvistaa julkista taloutta enemmän kuin hallitus oli edellyttänyt. Samaan aikaan yhä useampi poliitikko pohtii jo ääneen, pitäisikö eläkeläisiä osallistaa nykyistä enemmän julkisen talouden miljardiluokan sopeutustoimiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi keväällä 2024, että on mahdollista, että eläkkeistä leikataan, mutta että pienimmistä eläkkeistä leikkaaminen ei olisi järkevää.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sulkenut pois eläkeleikkaukset kuluvalla hallituskaudella. Hänen mukaansa eläkeikää voi olla kuitenkin jatkossa tarpeen tarkastella, jos nykyinen eliniänodotteeseen sidottu malli ei nosta sitä riittävästi.
Keinovalikoimaan jää verotus. Orpon hallitus keventää ensi vuonna suurimpien eläkkeiden verotusta nostamalla suurimmista eläkkeistä perittävän lisäveron alarajaa 47 000 eurosta 60 000 euroon.
Suurten eläkkeiden 5,85 prosentin lisäveroa joutuu siis ensi vuodesta alkaen maksamaan yli 5 000 euron kuukausieläkkeestä, kun aiemmin raja oli 3 916 euroa kuussa. Samaan aikaan tuloveroasteikkoa on muutettu siten, että käytännössä verotus hieman kevenee 9 000 euron kuukausieläkkeistä ylöspäin.
Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto huomauttaa, että suurista eläkkeistä nauttivista on julkiselle taloudelle myös iloa.
– Paitsi että he maksavat enemmän veroja, niin kyllähän he ovat maksaneet myös työeläkemaksuja enemmän, eli sitä kautta kustantaneet sitä omaa tulevaa eläkettään työssäoloaikanaan enemmän, Kannisto sanoo.
– Eli ei tämä nyt meidän kenenkään kannalta huono asia ole, jos ihmisten palkat ovat parempia ja sitä kautta myös eläkkeet.
Muokattu 2.1.2025 klo 10.08: Vaihdettu jutun ensimmäisen grafiikan otsikko ”Yleisin eläke on 2 000–2 499 euroa kuukaudessa” muotoon ”Yli 5 000 euron eläkettä sai viime vuonna lähes 38 000 henkilöä”. Alkuperäinen otsikko oli harhaanjohtava, koska suuruusluokat eivät ole tasavälisiä (myös tämä tieto lisätty grafiikkaan).
Muokattu 2.1.2025 klo 15.10: Jutun pääkuva-grafiikka on vaihdettu lukuja paremmin kuvaaviin palkkeihin. Aiemmin grafiikassa oli viivadiagrammi.