Kireät pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia ja vedenpintojen nousua jokivesistöissä eri puolilla Suomea. Erityisen haastava tilanne on ollut Lempäälässä, jossa Kuokkalankosken vedenpinta on noussut jopa kevättulvalukemiin. Vastaavaa on koettu viimeksi vuonna 2008.
Myös muualla maassa on jouduttu tarttumaan toimiin hyyteen torjumiseksi. Kokemäenjoella on toteutettu jäädytysajoa, jonka tarkoituksena on muodostaa jokeen jääkansi. Jääkansi estää alapuolisen veden jäähtymistä ja hidastaa hyyteen eli jäähileiden muodostumista. Hyyde aiheuttaa vaaraa erityisesti vapaa-ajan rakennuksille muun muassa Taivalkoskella, Utajärvellä ja Kontiolahdella.
Satakunnassa Kauvatsanjoella pelastuslaitos on joutunut purkamaan hyydepatoa, joka uhkasi asuinrakennusta.
Lapualla Lapuanjoen vedenpinta on noussut keskimääräisen kevättulvan tasolle. Jään aiheuttamaa vedenpinnan nousua lukuun ottamatta jokien vedenpinnat ovat kuitenkin pääosin laskussa koko maassa.
Pohjanmaalla suurin hyyderiski on Ähtävänjoella.
Järvien vedenpinnat puolestaan ovat monin paikoin ajankohtaan nähden korkealla. Erityisesti Karvianjoella, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Vuoksen vesistöalueen pohjoisosassa järvivedet ovat nousseet.
Keski- ja Itä-Suomen järvissä pitkäaikaisesti alhaalla olleet vedenpinnat ovat kohonneet marras–joulukuun sateisen ja lämpimän sään seurauksena, mutta esimerkiksi Saimaa on edelleen selvästi keskimääräistä alempana.
Hyyde on jokitalvinen ilmiö, mutta poikkeuksellisen kireä pakkasjakso ja vaihtelevat sääolot ovat lisänneet ilmiön voimakkuutta tänä talvena.