Lauri Leinonen toivoo tuulivoiman tuovan töitä, jotta Puolangalta ei tarvitsisi lähteä

Nuori yrittäjä haluaisi pysyä kotiseudullaan Latvan kylällä, jonne hän odottaa tuulivoimasta uusia elämisen edellytyksiä.

Lauri Leinonen Puolangalta tutustumassa Hietavaaran tuulivoimapuistohankkeeseen.
Lauri Leinosen kotoa on muutaman kilometrin matka lähimpiin suunniteltuihin tuulivoimaloihin. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Puolankalainen yrittäjä Lauri Leinonen odottaa tuulivoimasta uutta elinvoimaa kotiseudulleen.

Leinonen on maanrakennus- ja maansiirtoyrittäjä ja toivoo, että tuulivoimalat toisivat hänelle työtä sekä rakentamisen aikana että myös sitten, kun myllyt ovat tuotannossa.

– Lumen auraamista talvella ja huoltohommaa. Tiedän tuttuja, joilla on paljon töitä esimerkiksi tuulivoima-alueiden kunnossapidossa, Leinonen kertoo.

Leinonen asuu Puolangalla Latvan kylällä, jonka lähellä on eri suunnitteluvaiheissa neljä tuulivoimatuotantoaluetta. Hän toivoo suunnitelmien toteutuvan.

– Ei tarvitsisi sohvalla maata taikka reissuhommiin lähteä. Moni kaveri joutuu kulkemaan reissutöissä, kun täällä ei vain yksinkertaisesti ole töitä, Leinonen kertoo.

Maakuntaan jää vain vähän tuottoa

Tuulivoimahankkeiden vaikutuksia aluetalouteen on selvitetty muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Selvityksissä on ilmennyt, että rakentamisvaiheesta jää Suomeen vähemmän rahaa kuin aiemmin on arvioitu.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto selvitytti vuonna 2023, että tuulipuiston rakentamisvaiheen investoinnista jää Suomeen rahaa noin 16 prosenttia, kun aiemmin osuuden oli ajateltu olevan 25 prosenttia.

Myös tuulipuiston käytönaikainen taloudellinen hyöty paikallisille yrityksille on vähäistä.

Hankekehityspäällikkö Samuel Peltoniemi tutkii Hietavaaran tuulivoimapuistohankkeen karttaa.
Puolangan Hietavaaraan tuulivoimaloita suunnittelevan WPD Suomen hankekehityspäällikkö Samuel Peltoniemi tutkii karttaa Puolangan monitoimitalolla. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Tuulivoiman tuotantoalueen 30 vuoden eliniän aikana tulovaikutuksista jää selvityksen mukaan maakuntaan 36 prosenttia, mutta suurin osa tulosta on kunnan saamaa kiinteistöveroa.

Paikalliset asiantuntijayritykset saavat tuulivoimalan huollon tuotoista vain kuusi prosenttia, sillä valtaosan huolloista tekevät kansainväliset yritykset. Paikallista osuutta nostaa, jos kuntaan syntyy tuulivoimaloiden huolto- ja ylläpitoyrityksiä.

Elinvoimakeskus (entinen Ely-keskus) on tutkinut tuulivoimahankkeiden vaikutuksia aluetalouteen Pieksämäellä.

Pieksämäen Niinimäelle rakennettiin 22 tuulivoimalaa, joista tuli maakuntaan välittömiä investointeja 32,4 miljoonaa euroa. Niinimäen kokonaistuotantovaikutus alueen yritysten liikevaihtoon on arviolta 59,2 miljoonaa euroa.

Niinimäki on otettu käyttöön viime vuonna. Sen elinkaareksi on arvioitu 35 vuotta.

Sinä aikana huolto- ja ylläpitotoimintojen tuotantovaikutus on noin 85,3 miljoonaa euroa, mikä johtaa arviolta 29,8 miljoonan euron arvonlisään ja 461,7 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukseen.