Satakunnan hyvinvointialue sai kulujen kasvun kuriin – yt-neuvotteluja on edessä alkaneenakin vuonna

Hyvinvointialueen johto arvioi, että viime vuoden tulos saattaa olla jopa 40 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Ambulanssi sairaalan edessä.
Ambulanssi Satakunnan keskussairaalan edessä. Arkistokuva. Kuva: Antti Laakso / Yle

Satakunnan hyvinvointialue on saanut kulujensa kasvun kuriin.

Hyvinvointialueen talousjohtaja Jyrki Vatanen kertoo, että ennakkotietojen mukaan hyvinvointialueen toimintakulut ovat kasvaneet viime vuonna vain 0,6 prosenttia.

Samaan aikaan esimerkiksi henkilöstölle on tullut paljon tätä suuremmat palkankorotukset.

Henkilöstön määrä vähenee

Matalan kulujen kasvun taustalla on toiminnan tehostuminen muun muassa muutosneuvotteluissa löydettyjen säästöjen ja henkilöstön vähenemisen takia.

– Asiat tehdään kaikkialla nyt fiksummin, Vatanen sanoo.

Hyvinvointialueella on tällä hetkellä noin 8 500 vakituista työntekijää. Kokonaishenkilöstömäärä on 10 000–11 000, riippuen tarkastellusta ajankohdasta.

Tulos merkittävästi positiivinen

Hyvinvointialueen johtaja Tero Mäkiranta sanoo, että säästöjä on syntynyt merkittävästi myös palveluostoista. Hyvinvointialue sai aloittaessaan kunnilta hyvin erilaisia sopimuksia, joita on neuvoteltu nyt uusiksi. Kustannusten väheneminen alkaa näkyä vasta vähitellen.

Myös vuokriin kuluva rahasumma pienenee, kun hyvinvointialue on luopunut tiloista eri puolilla Satakuntaa. Tilojen väheneminen ja palvelujen keskittäminen on kuitenkin herättänyt maakunnassa myös arvostelua.

Mäkiranta ennakoi, että viime vuoden tulos on merkittävästi ylijäämäinen, jopa lähes 40 miljoonaa euroa plussalla.

– Tämä on tärkeää, koska nyt voimme anoa aiempien alijäämien kattamiseen lisäaikaa valtioneuvostolta.

Tiukka taloudenpito jatkuu

Satakunnan hyvinvointialueen tilinpäätös valmistuu helmikuussa.

Tero Mäkiranta sanoo, että Satakunnan hyvinvointialueella on edessään yhä myös isoja haasteita. Hyvinvointialueen valtiolta saamien valtionosuuksien määrä kasvaa keskimääräistä vähemmän. Satakunnassa niiden kasvu on tänä vuonna 1,3 prosenttia, kun se keskimäärin Suomessa on noin kolme prosenttia.

– Tuottavuutta on parannettava jatkossakin. Emme voi vielä hellittää ja tuudittautua siihen, että hyvin menee, Mäkiranta sanoo.

Säästötarpeisiin liittyviä eli mahdollisesti irtisanomisiin johtavia yt-neuvotteluja ei Mäkirannan mukaan kuitenkaan ole vielä näkyvissä. Muita yt-neuvotteluja sen sijaan käydään, koska toimintatavat muuttuvat myös tämän vuoden aikana.